2 euro Kreikka 2023 - Constantin Carathéodory.
Keynesiläisen politiikan mielekkyydestä on erilaisia näkemyksiä, mutta siitä kaikki (jopa vasemmistolaiset ekonomistit) ovat samaa mieltä, että taantumassa pitäisi elvyttää ja nousukaudella kiristää. Tätä (erityisesti vasemmistolaiset) poliitikot eivät oikein ole ymmärtäneet, ja käytäntö on ollut elvyttää taantumassa ja elvyttää vielä lisää hyvässä taloustilanteessa, eli velkaantua koko ajan. Ja tätä Kreikka on tehnyt (+puhaltanut itselleen huikeat määrät EU-tukia), velkaantunut ja elänyt velalla. Velkaa Kreikka ei nyt haluaisi maksaa tulevien kreikkalaisten sukupolvilla, vaan muilla euroalueen kansalaisilla.
Stiglitzin mukaan omassa velkaantuvilla mailla ei voi koskaan olla kreikkalaistyylistä velkakriisiä, koska ne voivat aina luoda omaa rahaansa ja maksaa sillä velkojaan pois. Sen sijaan euro toi mukanaan velkakriisit, joissa maat lainaavat liikaa vieraassa valuutassa ja ajautuvat lopulta maksukyvyttömiksi.
Maan velkakriisi on ollut tämän jälkeen sitkeä. BKT putosi vuosina 2010–2015 noin 25 %. Vuonna 2015 työttömyys oli Euroopan pahin, noin 25 %. Nuorisosta työttömänä oli peräti 52,4 %, mikä on korkeimpia lukuja koko maailmassa. Vuoteen 2015 mennessä Kreikan velka oli noussut 320 miljardiin euroon ja maata oli tuettu 240 miljardilla. Velan osuus BKT:sta oli Euroopan suurin, 174 %. Vuosina 2015–2016 usko Kreikan talouden toipumiseen alkoi kasvaa. mukaan Kreikan talous on osoittautunut arvioitua kestävämmäksi. Kreikan ei enää uskota jättävän velkaansa maksamatta.
2 euro Kreikka 2023 - Maria Callas.
Kreikan talous on ollut pitkään alijäämäinen. Julkista velkaa on otettu vuosia ulkomailta erilaisiin rakennusohjelmiin sekä julkisen sektorin palkkojen nostamiseen. Eurojäsenyys helpotti lainan saamista. Vuoden 2009 loppupuolella Kreikan talous luisui akuuttiin , kun lainan saaminen vaikeutui vuonna 2008 alkaneen maailmanlaajuisen talouskriisin seurauksena. selvitti myöhemmin, että Kreikka oli kaunistellut tilastojaan päästäkseen euroon mukaan. Valtiontalous oli velkainen jo vuosia ennen finanssikriisin kärjistymistä, ja julkisen sektorin alijäämä oli sallittua kolmea prosenttia suurempi.
Kreikan valuutta on , ja sitä edelsi . Kreikka hyväksyttiin eurojärjestelmään vuonna 2001, ja euro tuli käyttöön käteisenä rahana vuoden 2002 alusta.
Kreikan erottaminen eurosta tarkoittaisi, että Kreikka voisi laiminlyödä kaikki velat. Näin Suomen tappiot olisivat suuremmat kuin tukipakettivaihtoehdossa.
Ja toisin kuin Haaparanta väittää, niin kyllä minä tiedostan “häivetoiminnan” koskevan myös tarjoajia. Olen jo sanonutkin ettei valtioiden olisi ylipäätään pitänyt lähteä sosialisoimaan yksityistä riskinottoa vaan riskejä ottaneiden olisi pitänyt kärsiä omat menetyksensä täysimääräisenä. Nyt annettiin lainoja tarjoaville signaali että heidän suorastaan kannattaa ottaa ylimääräisiä riskejä mahdollisimman suurilla summilla jotta ne otetaan veronmaksajien kontolle riskien toteutuessa. Ihan samalla tavalla jos Kreikan velat alaskirjattaisiin ilman järkevää odotusarvoa siitä että maa muuttaa toimintatapansa niin, ettei vastaavaa enää pääse tapahtumaan annettaisiin signaali myös muille kuin Kreikalle että vastuullinen taloudenpito on euroalueella vain tyhjää sananhelinää.
Jotenkin minusta alkaa tuntua, että Kreikka ei halua eroon Eurosta.
Edelleen: sillä miten paljon uudistuksia on tehty ei ole merkitystä, sillä on merkitystä millainen järjestelmä on verrattuna muihin euroalueen maihin. Se on yhteisvaluutan ominaisuus, varsinkin kun ei ole tulonsiirtomekanismeja joilla heikompia subventoitaisiin. Kreikan tavasta tehdä uudistuksia vastentahtoisesti voidaan olla montaa mieltä, mutta jos asia todella on niin että mitkään rakenteelliset uudistukset eivät auta niin silloin ainoa realistinen vaihtoehto on päästää Kreikka konkurssiin, potkia se ulos euroalueesta ja antaa heidän hoitaa asiansa niin kuin parhaaksi näkevät omalla valuutallaan. Nyt odotetaan euroalueen muiden maiden veronmaksajien kustantavan viulut ja se on kovin vaikeasti selitettävissä äänestäjille varsinkin jos näidenkin budjetteihin joudutaan tekemään leikkauksia. Mutta todettakoon tässä että maailmassa on kyllä esimerkkejä myös onnistuneista rakennemuutoksista. Olen ennenkin viitannut Uuden-Seelannin uudistuksiin joissa vahvan valtiojohtoinen byroslavia muutettiin kevyemmin ja järkevämmin säännellyksi. Se on ollut erittäin menestyksekäs muutos, josta olisi syytä ottaa oppia. Erityisesti Suomessa jossa ollaan valitettavan kiintyneitä jäykkään keskusjohtoisuuteen ja resurssien turhaankin kierrättämiseen julkisen sektorin läpi.
Kreikka sai luvan liittyä euroalueeseen vasta myöhemmin, vuonna 2001.
Nyt olisi suomalaisten toimittajien aika grillata hallitusta ja vaatia perusteluja erittäin kyseenalaisille päätöksille! Miksi euroalueen pelisääntöjä muutettiin radikaalisti ilman MITÄÄN järkevää taloudellista tai poliittista logiikkaa? Kenen etu on vetää Kreikka kölin ali tilanteessa, jossa sillä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin kirjoittaa mikä tahansa sopimus? Kenen etuja palvelee entistä syvempi lama Kreikassa? Onko EU:n uusi periaate nöyryyttää heikointa maata? Miksi rahaliitosta tehtiin entistä heikompi? Miksi Suomen hallitus hylkäsi pitkän perinteen siitä, että emme suututa ketään kansainvälisillä kentillä?
Kreikkalaiset eurokolikot ovat Kreikalle lyötyjä eurokolikoita
Jospa Kreikka jättäisi eurot, mutta pitäisi sentit – ne, joissa on Kreikan kansallinen takapuoli? Toisiko se 99% devalvaation? Ja rinnakkaisvaluutan.
Kreikan eurokolikot otettiin käyttöön vuonna 2002
Kreikan kohdalla puhutaan siitä, että markkinat syytivät rahaa Etelä-Euroopan markkinoille hyvät tuotot mielessä, olettaen oikein, että ‘no-bailout’ sääntö ei tule pitämään.
euron kolikot 2 euro Kreikka 2023 - Constantin Carathéodory
Euroopassa yhdeksi yhteisvaluutan ajaksi voidaan laskea antiikin rahan käyttö maantieteellisesti laajalla valtakunnan alueella ja myös sen ulkopuolella käypänä maksuvälineenä. Vuonna 1865 Ranska, Sveitsi, Italia ja Belgia perustivat kutsutun liiton. Näiden maiden kulta- ja hopearahat määrättiin pitoisuudeltaan, läpimitaltaan ja painoltaan samansuuruisiksi. Kuva-aiheet olivat kolikoissa kullakin maalla omansa. Samoin jäivät käyttöön kunkin maan omat rahayksikön nimet, siis siten, että esimerkiksi italialainen 5 liiran kolikko oli kooltaan ja hopeapitoisuudeltaan samansuuruinen belgialaisen 5 frangin kolikon kanssa. Myöhemmin latinalaiseen rahaunioniin liittyi Kreikka, ja monet muutkin maat alkoivat käyttää samoja standardeja. Rahaunioni oli virallisesti voimassa vuoden 1926 loppuun saakka. Käytännössä sen olemassaolo päättyi ensimmäisen maailmansodan aikana. -ajan loppuun sijoittuva erilaisia taloudellisia alueita sisältänyt yhteisvaluutta-alue oli .
2 euro Kreikka 2023 - Constantin Carathéodory
Kreikan osmanivaltaa vastaan suunnatun kansannousun alkamispäivänä pidetään virallisesti 25. maaliskuuta 1821. Siitä sai alkunsa . Varsinainen itsenäisyysjulistus annettiin uutenavuotena 1822. Vapaussota kesti aina vuoteen 1829 saakka. Se oli verinen ja monet kreikkalaiset antoivat henkensä vapauden puolesta. Sotaan liittyi myös monia eri puolilta Eurooppaa. Kreikan itsenäisyys tunnustettiin Lontoon protokollassa 3. helmikuuta 1830. Tuolloin tunnustajina olivat , ja .