Kataja järjesti 21.9.1969 koripallomaaottelun Suomi-Viro
Sitä ennen hän on toiminut apuvalmentajana Suomen koripallomaajoukkueessa, pelannut Kouvolan Kouvoissa ja ammattilaisena belgialaisessa Echo Houthalenissa.
aikana koripallo levisi edelleen muualle Suomeen. ja ottivat lajin ohjelmistoonsa. Turussa oli vuonna 1942 myös oma paikallissarja, jossa pelasi kymmenen joukkuetta. Vuoden päästä siitä kaupungissa pelattiin myös oma sotasarja, jossa oli mukana 11 joukkuetta. Lisäksi kaupungin oppikoululaiset pelasivat omaa sarjaa, jossa oli kahdeksan joukkuetta. Turkua voitiinkin pitää aikansa koripallokaupunkina. Vuonna 1941 pelattiin myös ensimmäinen virallinen naisten ottelu. Sotavuosina oman mausteensa Suomen koripalloon toivat pelaajat, jotka olivat tulleet Suomeen. Sodan loppupuolella pelaaminen muuttui vaaralliseksi pommitusten takia ja pelit saattoivat venyä jopa kuuden tunnin mittaisiksi. Rintamalla pelattiin myös paljon koripalloa itserakennetuilla pelikentillä.
Suomessa koripallon asema oli alhainen ja medialla oli runsaasti ennakkoluuloja lajia kohtaan. Esimerkiksi Suomen Urheilulehti sanoi lajin oleva tyttökoululaisille sopiva ja tyrmäsi lajin kokonaan. Kaikesta vastustuksesta huolimatta Koripalloliitto kokosi keväällä 1939 kahdentoista joukkueen . Ensimmäisen kauden loppuotteluun selvisivät ja mutta ottelu jäi pelaamatta, kun Kisa-Veikot joutui luovuttamaan. Monet Kisa-Veikkojen pelaajista pelasivat myös jalkapalloa Helsingin sarjoissa, jotka olivat jo ehtineet alkaa.
Sanan koripallo käännös suomi-viro
Suomen maajoukkueen pääasiallisena kotiareenana on toiminut vuodesta 2018 lähtien Espoo Metro Areena. Areenan katsojakapasiteetti on alle 7000 katsojaa. Espoon lisäksi maajoukkue on pelannut otteluita , ja . 1990-luvulla maajoukkue käytti pelipaikkanaan ja 2000-luvun alussa . Suomen maajoukkueen katsojaennätys ja samalla koko suomalaisen koripallon on vähän yli 13 000 katsojaa. Tämä saavutettiin harjoitusottelussa, Nokia Arenalla .
Vuoteen 1961 saakka EM-kilpailuihin oli saanut ilmoittautua vapaasti jokainen halukas maa, mikä johti lajin suosion kasvaessa siihen, että turnauksen osallistujamäärä kasvoi aivan liian suureksi. Lopputurnaukseen osallistuvien maiden määrä rajattiinkin lopulta kuuteentoista, kun rajaus oli käytössä ensimmäisen kerran vuoden 1963 EM-kilpailuissa. Vuoden 1965 kisoihin mukaan selviytynyt Suomi pärjäsi alkulohkossaan suhteellisen hyvin, mutta joutui välierissä Ranskan kukistamaksi. Vielä Espanjan rökityksen alaiseksi joutunut Suomi päätyi lopulta kahdennelletoista sijalle.
Pitkän tauon loppuvaiheilla aloitettu valmistelu Suomen nostamiseksi takaisin eurooppalaisen koripallon huippumaihin kantoi hedelmää, ja Suomi selvitti uuden maajoukkuevalmentajansa Henrik Dettmannin johdolla tiensä Ateenan EM-kilpailuihin vuonna 1995. Ennen kisoja joukkueeseen nostettiin nuorta verta, sittemmin legendoiksi nousseet Hanno Möttölä ja Jyri Lehtonen. Jatkokarsinnoissa sensaatiomaisesti päihitetty Venäjä otti vahingon takaisin turnauksen puolella ja Suomi hävisi myös Espanjalle, Turkille, Ranskalle, Kroatialle ja Slovenialle. Turkkia vastaan käyty ottelu oli turnauksen tiukin, ja Suomi hävisi sen lopulta vain kahdella pisteellä. Karsintavaiheessa yli odotusten menestynyt Suomi päätyi lopulta turnauksen neljännelletoista sijalle.
Kansainvälistyminen ja sen myötä kasvava menestys leimasivat 1960-luvun suomalaista koripalloa. Maajoukkueen apulaisvalmentajana toiminut Robert Petersen toi Suomeen arvokasta lajituntemusta koripallon ykkösmaasta Yhdysvalloista, jonne myös päävalmentaja Kalevi Tuominen teki neljän kuukauden mittaisen opintomatkan. Vuonna 1961 joukkue koki varsinaisen muodonmuutoksen ja sisään ajettiin nuoria lupaavia pelaajia, mikä oli omiaan kohottamaan tunnelmaa Puolassa vuonna 1963 käytyjä EM-kisoja varten. Sekä Jugoslavian isännöimät EM-kisat vuonna 1961 että Puolan kaksi vuotta myöhemmin järjestämät kisat eivät kuitenkaan toimineet odotetun menestyksen areenana, vaan Suomi sijoittui molemmissa neljännelletoista sijalle.
IL seurasi: Susijengi voittaa! Lauri Markkaselta jälleen kova ilta
Vuoden 1939 helmikuussa perustettiin kerhohuoneistossa. Vielä tällöin koripalloväki ei halunnut liittyä , vaan se halusi ensin voimistaa toimintaansa, minkä jälkeen liittymistä pohdittaisiin uudestaan. Pari kuukautta ennen Koripalloliiton perustamista oli päättänyt ottaa koripallon omaan ohjelmistoonsa. Pesäpalloliiton omassa ”Kiri”-lehdessä sanottiinkin, että liiton jäsenet olivat innostuneet koripallosta jo vuosina 1936–1938 ja halusivat lajin ohjelmistoonsa. Maassa syntyi siis tilanne, jossa koripalloa pelattiin kahden liiton alaisuudessa. Tämä hiersi Pesäpalloliiton ja Koripalloliiton välejä, ja Koripalloliitto oli jopa vihjaillut tilanteen olevan laiton. Pesäpalloliitto yritti vakiinnuttaa koripallotoimintaansa, mutta vielä kevääseen 1939 mennessä se ei ollut saanut edes sarjoja alkuun – Koripalloliitto oli käynnistänyt sarjat ensi töikseen. Episodi sai paljon julkisuutta myös mediassa. Muun muassa sanoi osapuolien tekevän itsensä naurunalaisiksi ja vähätteli koripalloa urheilulajina. Koripalloliitto ehdotti, että asiaan haettaisiin ratkaisua puolueettomalta taholta. Toukokuussa 1939 koottiinkin raati, jonka puheenjohtajana toimi Valtion urheilulautakunnan puheenjohtaja . Raati päätti lopulta tapauksen Koripalloliiton hyväksi, mutta Pesäpalloliitto ei hyväksynyt päätöstä. lähestyivät, ja ennen kisoja sopu olisi ollut hyvä saada aikaan, jotta olisi tiedetty kisajoukkueen kokoonpano ja matkojen maksujen hoidosta. Lähiviikkoina Suomessa vieraili myös pääsihteeri , joka ei ottanutkaan kantaa asiaan.
Mikael Jantunen nakutteli piste-ennätyksen – Susijengi kaatoi Viron
1930-luvulla peli alkoi levitä ympäri Suomea ja siitä tuli lukuisten naisvoimisteluseurojen harjoitusohjelma. koripallo oli ensimmäistä kertaa virallisena lajina mukana. Kisoilla oli myös suuri vaikutus Suomen koripalloon, sillä kisoja seurattiin Suomessa innokkaasti. Kisoja oli myös seuraamassa voimisteluopettaja Veikko Ervola. Hän seurasi koripalloa kisoissa tiiviisti, koska huomasi lajin mahdollisuudet koululiikunnassa. Lisäksi hän pani merkille kisoissa käytetyt viralliset koritelineet. Hänen johdollaan Savonlinnan Lyseon voimistelusaliin pystytettiin Suomen ensimmäiset viralliset koritelineet vuonna 1937. Viralliset säännöt Suomeen saatiin vuonna 1938, jolloin maassa pystyttiin aloittamaan aidon ”basketballin” pelaaminen. Sääntökirjan Suomeen toi Saksasta karhulalainen voimistelunopettaja .
Koripallon MM-karsinta LIVE: Suomi
Kuinka vertailisit Suomea ja Viroa koripallomaina? Mitä opittavaa Suomen koripallolla on Virosta ja Virolla Suomesta?
Suomi on tällä hetkellä koripallossa niskan päällä. Suomessa aloitettiin selvä suunnanmuutos noin 15–20 vuotta sitten, kun liitto alkoi satsata valmentajakoulutukseen sekä nuorten ja aikuisten maajoukkueohjelmiin. Nykyisin Susijengi on jo kiivennyt Euroopan kymmenen parhaan joukkoon ja suomalaisia valmentajia on töissä erilaisissa Euroopan sarjoissa.
Nälkäinen Susijengi jatkaa saalistustaan MM-karsinnoissa
Slovenian järjestämissä EM-kisoissa vuonna 2013 Suomi pelasi tiensä alkulohkonsa toiseksi voittamalla Turkin, Ruotsin, Venäjän sekä Kreikan. Jatkosarjassa Kroatialle ja Espanjalle hävinnyt Suomi voitti viimeisessä ottelussaan Slovenian, mutta tämä ei riittänyt viemään pudotuspeleihin asti. Spektaakkelimainen voitto Venäjästä kisojen alkulohkossa herätti kuitenkin suurta huomiota ja ihastusta suomalaisen koripallokansan keskuudessa ja toi Susijengin kaikkien huulille.
Susijengi kemianopintoihin Tallinnaan − Pöllä ja Jantunen debytoivat
Suomen maajoukkueen ensimmäisten EM-kisojen aikaan lajin maine ei ollut maassa kummoinen, ja tilannetta hankaloitti entisestään kahden urheilujärjestön kiista suomalaisesta koripallosta vastaamisesta: sekä aivan vastikään perustettu Suomen Koripalloliitto että jo jonkin aikaa kiinnostusta lajiin ilmaissut Suomen Pesäpalloliitto toivoivat lajia omaan alaisuuteensa. Kiistaan ei löytynyt sopua ennen EM-kisojen alkua, ja Euroopan herruudesta nähtiinkin mittelemässä Pesäpalloliiton joukkue, joka ei varsinaisesti edistänyt Suomen mainetta yhtenä Euroopan koripallomaista. Jokainen kahdeksasta ottelusta päättyi selvään häviöön, joista räikeimpänä muistetaan Liettualle kärsitty, lukemin 112–9 päättynyt tappio. Masentava kisakokemus lienee vaikuttanut Pesäpalloliiton vetäytymiseen koripallon parista pian kisojen jälkeen. Vetovastuu suomalaisesta koripallosta siirtyi Koripalloliitolle.