Jatkossa lottoporukan jokaisen jäsenen oltava etukäteen ..


..rehellisyyden nimissä uudelleen nimimerkkinsä loppuosaa, tai en ainakaan suosittele nimimerkin muuttamista maallikkoverojuristiksi.

"Arvostushetken määrää omaisuuden *saannon* ajankohta. Jos arvopaperin saanto tapahtui perinnönjättäjän eläessä se, käytetään kuolinpäivän käypää arvoa. Jos saanto tapahtuu myöhemmin kuin perinnönjättäjän kuollessa, käytetään saantohetken arvoa. Tässä ei ole edes väitetty että arpa olisi ostettu kuolinpesän puolesta, vaan perittävä olisi aivan hyvin voinut lunastaa voiton jo eläessään. Siispä arvostushetkenä tulee käyttää kuolinpäivää. Kaikille muillekin arvopapereille tehdään näin, miksi ihmeessä arpavoitto olisi mikään poikkeus? Tämä lainkohta ei millään tavalla liity käsiteltävänä olevaan asiaan."
Väitteesi on täyttä roskaa. Arvopapereilla on olemassa selvä määritelmä, sekä juridisessa että verotuksellisessa mielessä, ja arvat eivät näihin kuulu. Arvopapereilla ja julkisten arvopapereiden johdannaisilla on omat menettelysäännöt sen vuoksi, että ne ovat niin tavallisia ja niitä varten on tarvittu omat verotussäännöt. Mutta yllättäin nämä säännöt eivät koske muuta kuin niitä arvopapereita joita varten ne ovat laadittu. (Arvopapereita ovat esimerkiksi osakekirjat, joukkovelkakirjat ja obligaatiot. Arvo-osuuksia ovat sellaiset osakkeet, osuudet ja muut oikeudet, jotka on liitetty arvo-osuusjärjestelmään.)

"No kertoisitko sitten mikä arpa on esineoikeudellisesti jos sitä ei voi mielestäsi rinnastaa yhtään mihinkään vakiintuneeseen arvopapereiden kategoriaan?"


..rehellisyyden nimissä uudelleen nimimerkkinsä loppuosaa, tai en ainakaan suosittele nimimerkin muuttamista maallikkoverojuristiksi.

"Arvostushetken määrää omaisuuden *saannon* ajankohta. Jos arvopaperin saanto tapahtui perinnönjättäjän eläessä se, käytetään kuolinpäivän käypää arvoa. Jos saanto tapahtuu myöhemmin kuin perinnönjättäjän kuollessa, käytetään saantohetken arvoa. Tässä ei ole edes väitetty että arpa olisi ostettu kuolinpesän puolesta, vaan perittävä olisi aivan hyvin voinut lunastaa voiton jo eläessään. Siispä arvostushetkenä tulee käyttää kuolinpäivää. Kaikille muillekin arvopapereille tehdään näin, miksi ihmeessä arpavoitto olisi mikään poikkeus? Tämä lainkohta ei millään tavalla liity käsiteltävänä olevaan asiaan."
Väitteesi on täyttä roskaa. Arvopapereilla on olemassa selvä määritelmä, sekä juridisessa että verotuksellisessa mielessä, ja arvat eivät näihin kuulu. Arvopapereilla ja julkisten arvopapereiden johdannaisilla on omat menettelysäännöt sen vuoksi, että ne ovat niin tavallisia ja niitä varten on tarvittu omat verotussäännöt. Mutta yllättäin nämä säännöt eivät koske muuta kuin niitä arvopapereita joita varten ne ovat laadittu. (Arvopapereita ovat esimerkiksi osakekirjat, joukkovelkakirjat ja obligaatiot. Arvo-osuuksia ovat sellaiset osakkeet, osuudet ja muut oikeudet, jotka on liitetty arvo-osuusjärjestelmään.)

"No kertoisitko sitten mikä arpa on esineoikeudellisesti jos sitä ei voi mielestäsi rinnastaa yhtään mihinkään vakiintuneeseen arvopapereiden kategoriaan?"

..rehellisyyden nimissä uudelleen nimimerkkinsä loppuosaa, tai en ainakaan suosittele nimimerkin muuttamista maallikkoverojuristiksi.

"Arvostushetken määrää omaisuuden *saannon* ajankohta. Jos arvopaperin saanto tapahtui perinnönjättäjän eläessä se, käytetään kuolinpäivän käypää arvoa. Jos saanto tapahtuu myöhemmin kuin perinnönjättäjän kuollessa, käytetään saantohetken arvoa. Tässä ei ole edes väitetty että arpa olisi ostettu kuolinpesän puolesta, vaan perittävä olisi aivan hyvin voinut lunastaa voiton jo eläessään. Siispä arvostushetkenä tulee käyttää kuolinpäivää. Kaikille muillekin arvopapereille tehdään näin, miksi ihmeessä arpavoitto olisi mikään poikkeus? Tämä lainkohta ei millään tavalla liity käsiteltävänä olevaan asiaan."
Väitteesi on täyttä roskaa. Arvopapereilla on olemassa selvä määritelmä, sekä juridisessa että verotuksellisessa mielessä, ja arvat eivät näihin kuulu. Arvopapereilla ja julkisten arvopapereiden johdannaisilla on omat menettelysäännöt sen vuoksi, että ne ovat niin tavallisia ja niitä varten on tarvittu omat verotussäännöt. Mutta yllättäin nämä säännöt eivät koske muuta kuin niitä arvopapereita joita varten ne ovat laadittu. (Arvopapereita ovat esimerkiksi osakekirjat, joukkovelkakirjat ja obligaatiot. Arvo-osuuksia ovat sellaiset osakkeet, osuudet ja muut oikeudet, jotka on liitetty arvo-osuusjärjestelmään.)

"No kertoisitko sitten mikä arpa on esineoikeudellisesti jos sitä ei voi mielestäsi rinnastaa yhtään mihinkään vakiintuneeseen arvopapereiden kategoriaan?"

Kirjallinen sopimus kannattaa tehdä aina

>> Nyt ei puhuta mistään lykkäävästä ehdosta, vaan lain tästä osasta jossa sanotaan:"tahi muuten myöhemmin kuin perinnönjättäjän kuollessa, on perintövero suoritettava vasta sitten, kun omaisuus on saatu."

Saamisoikeus ei ole ratkaisevaa, vaan sen rahallisen omaisuuden konkreettinen haltuun saaminen. > Arpa ei ole optio, vaan sen juridinen status on täysin toisenlainen. > Kyllä, mutta tällöinhän he ovat reaalisoineet arvan rahaksi, eli muuttaneet arvan hallussaan olevaksi rahavarallisuudeksi, jota voi verottaa. > Onko arpa velkakirja? Ei, koska arpa poikkeaa useilta osin normaalista taloudellisesta sitoumuksesta. Eli vain osa arvan ostajista voi saada rahansa takaisin, tällöinkin niin, että voittosummat voivat olla täysin epäsuhteessa arpaan sijoitettuun määrään. ... > Työsuhdeoptiot ja warrantit ovat aina normaalisti veronalaisia saajalleen, suomalaiset Veikkauksen arpajaisvoitot eivät ole, vaan arpajaisten järjestäjä maksaa arpajaisveron, jolloin ne ovat voittajalleen verovapaita. Eli esimerkkisi rinnastukset eivät toimi alkuunkaan.

>> Nyt ei puhuta mistään lykkäävästä ehdosta, vaan lain tästä osasta jossa sanotaan:"tahi muuten myöhemmin kuin perinnönjättäjän kuollessa, on perintövero suoritettava vasta sitten, kun omaisuus on saatu."

Saamisoikeus ei ole ratkaisevaa, vaan sen rahallisen omaisuuden konkreettinen haltuun saaminen. > Arpa ei ole optio, vaan sen juridinen status on täysin toisenlainen. > Kyllä, mutta tällöinhän he ovat reaalisoineet arvan rahaksi, eli muuttaneet arvan hallussaan olevaksi rahavarallisuudeksi, jota voi verottaa. > Onko arpa velkakirja? Ei, koska arpa poikkeaa useilta osin normaalista taloudellisesta sitoumuksesta. Eli vain osa arvan ostajista voi saada rahansa takaisin, tällöinkin niin, että voittosummat voivat olla täysin epäsuhteessa arpaan sijoitettuun määrään. ... > Työsuhdeoptiot ja warrantit ovat aina normaalisti veronalaisia saajalleen, suomalaiset Veikkauksen arpajaisvoitot eivät ole, vaan arpajaisten järjestäjä maksaa arpajaisveron, jolloin ne ovat voittajalleen verovapaita. Eli esimerkkisi rinnastukset eivät toimi alkuunkaan.

"Kyllähän se arvan omistusoikeus eli saamisoikeus arvonnan järjestäjältä lankeaa perillisille perittävän kuolinhetkellä."
Oletin näköjään liikaa laintulkinnan osaamisesi suhteen. Kyse oli verotuksesta, ei yksityisoikeudellisesta omistus/haltijasuhteen määrittelystä.

Nyt ei puhuta mistään lykkäävästä ehdosta, vaan lain tästä osasta jossa sanotaan:"tahi muuten myöhemmin kuin perinnönjättäjän kuollessa, on perintövero suoritettava vasta sitten, kun omaisuus on saatu."

Saamisoikeus ei ole ratkaisevaa, vaan sen rahallisen omaisuuden konkreettinen haltuun saaminen.

"Vaikka optiota ei voisi vielä kuolinpäivänä käyttääkään tai edes myydä, niin silti sen käypä arvo on arvioitava perintöverotusta varten."
Arpa ei ole optio, vaan sen juridinen status on täysin toisenlainen.

"Perilliset voivat aivan hyvin myydä perimänsä arvan jollekin sivulliselle joka sitten nostaa voiton. "
Kyllä, mutta tällöinhän he ovat reaalisoineet arvan rahaksi, eli muuttaneet arvan hallussaan olevaksi rahavarallisuudeksi, jota voi verottaa.

"Mikäpä muukaan tälläisen arvan käypä arvo perintöverotuksessa voisi olla kuin voiton suuruus tai sitä lähellä oleva myyntihinta?"
Käypä todellinen arvo ratkeaa vasta silloin, kun voitto lunastetaan. ( Tai myydään tai annetaan velkojen vastineeksi tai..)

"Kyllä velkakirjoihin voidaan ihan vakiintuneesti rinnastaa useita erilaisia sitoumuksia ja soveltaa velkakirjalakia niihin."
Kyllä, jokaista kaksipuolista sitoumusta, johon liittyy velka ja siihen liittyvä saaminen, sekä velallinen ja velkoja voidaan pitää velkakirjana.

Mutta onko arpa rinnastettava velkakirjaan? Katsotaanpas. Perustuuko se kaksipuoliseen velkasuhteesen. EI, arpajaisvoitto perustuu täysin yksipuolisesti arpajaisten järjestäjän yksipuoliseen sitoumukseen, samoin arpajaisiin osallistumisen hinta.

Onko arpa velkakirja? Ei, koska arpa poikkeaa useilta osin normaalista taloudellisesta sitoumuksesta. Eli vain osa arvan ostajista voi saada rahansa takaisin, tällöinkin niin, että voittosummat voivat olla täysin epäsuhteessa arpaan sijoitettuun määrään. Jos tavallisia talousoikeudellisia sääntöjä sovellettaisiin, niin velkojat olisivat epätasa-arvoisessa asemassa toisiinsa nähden, osa rahansa sijoittajista ei saisi mitään, osa saisi sellaisen summan joka olisi täysin epäsuhteessa sijoitettuun rahamäärään. Normaalissa sopimussuhteessa puhuttaisiin kiskonnasta, jos 3 euron velan antanut vaatisi takaisin 300 000 euroa.

Mainitaanko arvassa, että kyse on velkakirjasta, jolloin saaminen perustuu arvan haltijan ja voittajan väliseen velkasuhteeseen? Ei, siellä puhutaan voitoista, ja niiden lunastamisista.

"Mikä tahansa perittävän saamisoikeus, olkoonpa se kuinka "omituinen" tai epävarma tahansa, siirtyy perillisille ellei laissa ole toisin säädetty."
Kuka sitä on kiistänytkään. Kyse on kuitenkin siitä milloin ja mistä arvosta perintönä saadun arvan verotus tehdään. Jos arpa lunastetaan normaalisti, niin voiton arvosta tuskin on epäselvyyttä, ja verotettavaksi se tulee siinä vaiheessa kun voitto on saatu nostettua. Jos arpa jätetään lunastamatta, niin missä vaiheessa perinnönsaajat saavat jotain omaisuutta, jota voidaan verottaa? Kerro?

Työsuhdeoptiot ja warrantit ovat aina normaalisti veronalaisia saajalleen, suomalaiset Veikkauksen arpajaisvoitot eivät ole, vaan arpajaisten järjestäjä maksaa arpajaisveron, jolloin ne ovat voittajalleen verovapaita. Eli esimerkkisi rinnastukset eivät toimi alkuunkaan.

Perustelemattomien kannanottojen? Ja sinun perustelusi ovat?

"Kyllähän se arvan omistusoikeus eli saamisoikeus arvonnan järjestäjältä lankeaa perillisille perittävän kuolinhetkellä."
Oletin näköjään liikaa laintulkinnan osaamisesi suhteen. Kyse oli verotuksesta, ei yksityisoikeudellisesta omistus/haltijasuhteen määrittelystä.

Nyt ei puhuta mistään lykkäävästä ehdosta, vaan lain tästä osasta jossa sanotaan:"tahi muuten myöhemmin kuin perinnönjättäjän kuollessa, on perintövero suoritettava vasta sitten, kun omaisuus on saatu."

Saamisoikeus ei ole ratkaisevaa, vaan sen rahallisen omaisuuden konkreettinen haltuun saaminen.

"Vaikka optiota ei voisi vielä kuolinpäivänä käyttääkään tai edes myydä, niin silti sen käypä arvo on arvioitava perintöverotusta varten."
Arpa ei ole optio, vaan sen juridinen status on täysin toisenlainen.

"Perilliset voivat aivan hyvin myydä perimänsä arvan jollekin sivulliselle joka sitten nostaa voiton. "
Kyllä, mutta tällöinhän he ovat reaalisoineet arvan rahaksi, eli muuttaneet arvan hallussaan olevaksi rahavarallisuudeksi, jota voi verottaa.

"Mikäpä muukaan tälläisen arvan käypä arvo perintöverotuksessa voisi olla kuin voiton suuruus tai sitä lähellä oleva myyntihinta?"
Käypä todellinen arvo ratkeaa vasta silloin, kun voitto lunastetaan. ( Tai myydään tai annetaan velkojen vastineeksi tai..)

"Kyllä velkakirjoihin voidaan ihan vakiintuneesti rinnastaa useita erilaisia sitoumuksia ja soveltaa velkakirjalakia niihin."
Kyllä, jokaista kaksipuolista sitoumusta, johon liittyy velka ja siihen liittyvä saaminen, sekä velallinen ja velkoja voidaan pitää velkakirjana.

Mutta onko arpa rinnastettava velkakirjaan? Katsotaanpas. Perustuuko se kaksipuoliseen velkasuhteesen. EI, arpajaisvoitto perustuu täysin yksipuolisesti arpajaisten järjestäjän yksipuoliseen sitoumukseen, samoin arpajaisiin osallistumisen hinta.

Onko arpa velkakirja? Ei, koska arpa poikkeaa useilta osin normaalista taloudellisesta sitoumuksesta. Eli vain osa arvan ostajista voi saada rahansa takaisin, tällöinkin niin, että voittosummat voivat olla täysin epäsuhteessa arpaan sijoitettuun määrään. Jos tavallisia talousoikeudellisia sääntöjä sovellettaisiin, niin velkojat olisivat epätasa-arvoisessa asemassa toisiinsa nähden, osa rahansa sijoittajista ei saisi mitään, osa saisi sellaisen summan joka olisi täysin epäsuhteessa sijoitettuun rahamäärään. Normaalissa sopimussuhteessa puhuttaisiin kiskonnasta, jos 3 euron velan antanut vaatisi takaisin 300 000 euroa.

Mainitaanko arvassa, että kyse on velkakirjasta, jolloin saaminen perustuu arvan haltijan ja voittajan väliseen velkasuhteeseen? Ei, siellä puhutaan voitoista, ja niiden lunastamisista.

"Mikä tahansa perittävän saamisoikeus, olkoonpa se kuinka "omituinen" tai epävarma tahansa, siirtyy perillisille ellei laissa ole toisin säädetty."
Kuka sitä on kiistänytkään. Kyse on kuitenkin siitä milloin ja mistä arvosta perintönä saadun arvan verotus tehdään. Jos arpa lunastetaan normaalisti, niin voiton arvosta tuskin on epäselvyyttä, ja verotettavaksi se tulee siinä vaiheessa kun voitto on saatu nostettua. Jos arpa jätetään lunastamatta, niin missä vaiheessa perinnönsaajat saavat jotain omaisuutta, jota voidaan verottaa? Kerro?

Työsuhdeoptiot ja warrantit ovat aina normaalisti veronalaisia saajalleen, suomalaiset Veikkauksen arpajaisvoitot eivät ole, vaan arpajaisten järjestäjä maksaa arpajaisveron, jolloin ne ovat voittajalleen verovapaita. Eli esimerkkisi rinnastukset eivät toimi alkuunkaan.

Perustelemattomien kannanottojen? Ja sinun perustelusi ovat?


Siinä voi sopia voitonjaosta ihan miten tahtoo

"Kuten nix nax, minäkään en löydä pykälää josta lahja- tai perintöverottomuus suoraan seuraisi."
" 7 §

Sellaisesta omaisuudesta, joka omistus- tai muunlaisella oikeudella tulee perilliselle tai testamentinsaajalle määrättyjen ehtojen täyttyessä tahi muuten myöhemmin kuin perinnönjättäjän kuollessa, on perintövero suoritettava vasta sitten, kun omaisuus on saatu. Omaisuudesta, joka purkavin ehdoin saadaan, on vero kohta suoritettava."


Jos voittoa ei ole lunastettu, niin silloin ei myöskään ole saanut 1 §:n mukaista verotettavaa omaisuutta perintönä. Sanotaan nyt vielä uudelleen, eli voittaneen arpalipun arvo konkretisoituu lopullisesti vasta sitten kun voitto lunastetaan.

"Onko siis perintöverotus toimitettava ikään kuin jäämistöön kuuluisi 150000 euron arvoinen velkakirja ja perillisten omaksi vahingoksi jää se että he päästivät tämän saamisoikeuden vanhentumaan?"
Velkakirjoja ovat mm. obligaatiot, pankkien saamistodistukset, tavalliset velkakirjat ja juoksevat velkakirjat. Mihin näistä luet voittoarvan kuuluvaksi? Velkakirja liittyy siis velkasuhteeseen, jossa on velallinen ja velkoja sekä velka. Ottaako Veikkaus siis velkaa arvan ostajilta, jonka se sitoutuu maksamaan vain sille voittoarvan ostaneelle takaisin lupaamallaan summalla? Haloo?

Kyse on arpajaisista, joissa arpajaisten järjestäjä antaa osallistuneille yksipuolisella päätöksellään voittaneille oikeuden voittoon. Tämän oikeuden voittaja voi käyttää tai jättää käyttämättä.

tuli tuossa mieleen noista lotto yms voitoista

"Kuten nix nax, minäkään en löydä pykälää josta lahja- tai perintöverottomuus suoraan seuraisi."
" 7 §

Sellaisesta omaisuudesta, joka omistus- tai muunlaisella oikeudella tulee perilliselle tai testamentinsaajalle määrättyjen ehtojen täyttyessä tahi muuten myöhemmin kuin perinnönjättäjän kuollessa, on perintövero suoritettava vasta sitten, kun omaisuus on saatu. Omaisuudesta, joka purkavin ehdoin saadaan, on vero kohta suoritettava."


Jos voittoa ei ole lunastettu, niin silloin ei myöskään ole saanut 1 §:n mukaista verotettavaa omaisuutta perintönä. Sanotaan nyt vielä uudelleen, eli voittaneen arpalipun arvo konkretisoituu lopullisesti vasta sitten kun voitto lunastetaan.

"Onko siis perintöverotus toimitettava ikään kuin jäämistöön kuuluisi 150000 euron arvoinen velkakirja ja perillisten omaksi vahingoksi jää se että he päästivät tämän saamisoikeuden vanhentumaan?"
Velkakirjoja ovat mm. obligaatiot, pankkien saamistodistukset, tavalliset velkakirjat ja juoksevat velkakirjat. Mihin näistä luet voittoarvan kuuluvaksi? Velkakirja liittyy siis velkasuhteeseen, jossa on velallinen ja velkoja sekä velka. Ottaako Veikkaus siis velkaa arvan ostajilta, jonka se sitoutuu maksamaan vain sille voittoarvan ostaneelle takaisin lupaamallaan summalla? Haloo?

Kyse on arpajaisista, joissa arpajaisten järjestäjä antaa osallistuneille yksipuolisella päätöksellään voittaneille oikeuden voittoon. Tämän oikeuden voittaja voi käyttää tai jättää käyttämättä.

Joutuuko Roope verolle lahjastaan

Käytännössä joku toinen taho voi pelaajan kanssa tehdyn sopimuksen perusteella sponsoroida pelaajan pelaamista maksamalla hänen puolestaan esimerkiksi pokeriturnauksen turnausmaksun ja muita pokerin pelaamisesta aiheutuneita kuluja, kuten matka- ja majoituskustannuksia. Vastikkeena tästä sponsori saa osuuden pelin voitoista.

voitonjakosopimuksen ilman veroseuraamuksia lottovoiton osalta

Veikkauksen sivuilla on myös maksuton videoarkisto, jonne kaikki Suomessa juostavat ravilähdöt ilmestyvät noin puolen tunnin viiveellä heti maalintulon jälkeen.Veikkaus haluaisi estää pääsyn ulkomaisille pelisivustoille, joihin suomalaiset käyttävät noin 300 miljoonaa euroa vuodessa. Jos vuoden 2021 aikana käsiteltävä lakiesitys uudesta arpajaislaista hyväksytään Euroopan unionin sekä eduskunnan osalta, on Veikkauksen suunnitelmissa tytäryhtiön perustaminen.