President Of Australia On Terror Attack In Sydney


Helsingissä 20 päivänä heinäkuuta 1978 tehty Suomen Tasavallan hallituksen ja Australian hallituksen välinen ydinmateriaalin siirtoa Suomen ja Australian välillä koskeva sopimus, jonka eräät määräykset on 16 päivänä marraskuuta 1979 annetulla lailla (158/80) hyväksytty ja jonka tasavallan presidentti on hyväksynyt niin ikään 16 päivänä marraskuuta 1979 ja jonka hyväksymistä koskevat nootit on vaihdettu 9 päivänä tammikuuta 1980, tulee voimaan 9 päivänä helmikuuta 1980 niin kuin siitä on sovittu.


Australian väkiluku oli vuonna 2018 noin 25 miljoonaa, ja se on keskittynyt enimmäkseen suuriin rannikkokaupunkeihin: , , , ja . Aboriginaaleja eli on koko väestöstä 2,9 prosenttia.

Australia on laaja manner. Asukkaiden enemmistö elää rannikon kaupungeissa. Alkuperäisiä australialaisia on syrjitty ja halveksittu. Maa on tuottanut kultaa, rautaa, villaa ja hiiltä. Matkailu ja koulutus ovat kasvaneet tärkeiksi elinkeinoiksi. Australia on ollut vahva osakas länsivaltojen liitoissa. Suurin kauppakumppani on Kiina. Australialla on vaikeita ympäristöhaasteita. Korallikato pelottaa valliriutan suojelijoita. Valtavat tulipalot tuhoavat metsiä ja eläimiä.

Australia on ainoa valtio, joka kattaa kokonaisen mantereen

Australian kenraalikuvernööri Peter Cosgrove puolisoineen tekee valtiovierailun Suomeen 27.-29. huhtikuuta. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ottaa puolisonsa Jenni Haukion kanssa vieraat vastaan Presidentinlinnassa torstaina 28. huhtikuuta.

Australian kenraalikuvernööri Peter Cosgrove tekee valtiovierailun Suomeen ensi viikon keskiviikkona ja torstaina. Kyseessä on ensimmäinen valtiovierailu Australiasta Suomeen. Presidentti Tarja Halonen teki edellisen valtiovierailun Suomesta Australiaan vuonna 2007.

Australia on saarivaltio eteläisellä pallonpuoliskolla Intian valtameren ja Tyynen meren välissä, Indonesian, Itä-Timorin ja Papua-Uusi-Guinean eteläpuolella, Uudesta-Seelannista luoteeseen. Australia on kokonainen manner. Valtaosa asukkaista elää rannikon isoissa kaupungeissa: Sydneyssä, Melbournessa, Brisbanessa, Perthissä ja Adelaidessa. Pääkaupunki Canberra sijaitsee sisämaassa, 150 kilometrin päässä itärannikosta. Canberran länsipuolella kohoavat Brindabellan kukkulat. Ne ovat Australian Alppien pohjoiskärjessä. Alpeilla sataa lunta. Australian korkein huippu on Alppien Kosciuszko (2228 m).

Kun Australiassa vuonna 1999 äänestettiin, pitäisikö Australia muuttaa tasavallaksi, suunnittelivatko jotkut tasavaltalaiset, että pääministerin virka lakkautettaisiin ja sekä maan että hallituksen johdossa olisi parlamentille vastuullinen, parlamentin keskuudestaan valitsema presidentti?


Australian kenraalikuvernöörin valtiovierailu

Kyseessä on ensimmäinen valtiovierailu Australiasta Suomeen. Edellisen valtiovierailun Suomesta Australiaan teki presidentti Halonen vuonna 2007.

Presidentti Stubb vastaanotti suurlähettiläiden valtuuskirjeitä

Yhdysvaltain presidentti kävi nolo moka hänen unohtaessaan Australian pääministeri nimen tiedotustilaisuudessa.

Presidentti Martti Ahtisaari: surukirja

Yhdysvaltain presidentti Joe Biden isännöi Australian pääministeri Anthony Albanesea ja Britannian pääministeri Rishi Sunakia Yhdysvaltain laivastotukikohdassa San Diegossa, kun sukellusvenekauppa julkistettiin.

Verkossa oleva surukirja avataan tiistaina 17

Australian pääministeri Tony Abbott on haukkunut Venäjän presidentti Vladimir Putinin ”häiriköksi” aivan Putinin Australian-vierailun alla, kertoo Financial Times.

lokakuuta klo 10 Suomen aikaa (GMT+2)

Australian pääministeri Anthony Albanese aikoo tavata Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin lähiaikoina. Pääministeri kertoi tulevasta Yhdysvalloissa järjestettävästä tapaamisesta keskiviikkona.

Pääministeri Marin tapasi Australian pääministerin Albanesen

Yhdysvaltalaispresidentti korosti, ettei Australia saa kaupassa ydinaseita. Ydinkäyttöisten sukellusveneiden saaminen nostaa Australian kuitenkin osaksi erittäin pientä joukkoa sekä tuo maan etualalle Yhdysvaltain johtamissa pyrkimyksissä vastustaa Kiinan sotilaallista laajentumista.

Indonesian uusi presidentti astui virkaansa

Biden siis kiitti "australialaista heppua". Presidentti piti kiittelyjensä keskellä puheessaan tauon, mutta ei silti saanut Morrisonin nimeä mieleensä.

Säätiönne on valmiina tukemaan Australian lioneita

Minulla on suuri ilo osallistua ja avata tämä suomalaisten ja australialaisten välinen innovaatioseminaari. Suomessa on aito intressi vahvistaa yhteyksiä Australiaan innovaatiotoiminnan alalla. Tästä mielenkiinnosta puhuu puolestaan myös Australian valtiovierailulla mukanani matkustava huipputason innovaatiovaltuuskunta.

Mielestäni on syytä todeta, ettei tämä innovaatiovaltuuskunta ole suinkaan ensimmäinen suomalaisten innovaattorien vierailu Australiaan. Suomalaissyntyinen Herman Dietrich Spöring vieraili näillä rannikoilla jo 237 vuotta sitten kapteeni Cookin miehistön jäsenenä. Ajat ja innovaatiot olivat erilaisia kapteeni Cookin aikana, mutta toivon, että meillä suomalaisilla on vielä sitä samaa uteliaisuutta ja avointa mieltä kuin Spöringillä.

Suomen innovaatiotoimintaa ja opetusjärjestelmää kohtaan on kohdistunut laajaa kansainvälistä kiinnostusta viime vuosina. Useat delegaatiot ovat vierailleet maassamme ja tutustuneet niin kutsuttuun ”Suomen malliin”, ja nyt haluamme jakaa kokemuksiamme täällä Sydneyssä.

Haluaisin tuoda esille kokemuksiamme siitä, miten rakennetaan tietoon pohjautuvaa taloutta, joka perustuu sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen. Suomalainen lähestymistapa korostaa vision kehittämisen, luovuuden edistämisen ja konsensuksen rakentamisen merkitystä.

Meitä suomalaisia on vain viisi miljoonaa ja Suomi on pinta-alaltaan suhteellisen suuri maa, joten emme voi kilpailla niinkään määrällä kuin laadulla. Siihen tarvitaan osaamista, joka puolestaan onnistuu sijoittamalla koulutukseen, tutkimukseen ja kehitystoimintaan sekä innovaatioiden edistämiseen.

Meiltä kysytään usein, miten Suomen oli mahdollista kehittyä teknologiaintensiiviseksi, tietoon pohjautuvaksi taloudeksi lyhyellä aikavälillä 1990-luvun lopulla ja uuden vuosituhannen alkuvuosina. Todellisuudessa asia on päinvastoin: järjestelmän rakentaminen on kestänyt verrattain kauan.

Vuosikymmenten ajan suomalaiset ovat olleet uusien teknologioiden nopeita soveltajia. Vaativissa ilmasto-olosuhteissa kamppailevalla pienellä kansalla ei yksinkertaisesti ole ollut muuta vaihtoehtoa kuin uusien teknologioiden soveltaminen mahdollisimman nopeasti. Esimerkiksi Finlaysonin kutomosaliin asennettiin sähkövalaistus ensimmäisenä Pohjois-Euroopassa vuonna 1882. Ainoastaan kuusi vuotta sen jälkeen, kun Bell oli patentoinut keksintönsä, Suomen suurimmissa kaupungeissa oli toimivat puhelinyhtiöt. 1920-luvun alussa Suomessa toimi sekä kansallinen lentoyhtiö että radioyhtiö. Myöhemmin Suomesta tuli edelläkävijä kännyköiden ja internetin käytössä.

Merkittävä tekijä Suomen ”menestystarinassa” on se, että suomalaisessa yhteiskunnassa on perinteisesti arvostettu koulutusta, tiedettä ja tutkimusta, ja niistä on siten tullut poliittisia prioriteetteja. Myös julkisen ja yksityisen tahon kumppanuuksia on perustettu, kun niiden on katsottu olevan sopivia.

Nykyinen tutkimus- ja tuotekehityspolitiikkamme on peräisin 1980-luvun alusta. Sen muotoutumiseen vaikutti suuresti huomio siitä, ettei Suomi voisi kilpailla menestyksekkäästi pelkästään perinteisellä teollisuudella. Tieto ja tekniikka nähtiin aloina, joiden varaan tulevaisuusstrategiamme voitaisiin rakentaa. Kaikki yhteiskunnan merkittävät julkiset ja yksityiset toimijat osallistuivat Suomen mallin kehittämiseen.

Nyt 25 vuotta myöhemmin Suomi ei ole vain yksi maailman avoimimmista talouksista, vaan se kuuluu myös johtaviin tietoon pohjautuviin talouksiin. Suomi sijoittuu kärkisijoille monissa kansainvälisissä vertailuissa koskien esimerkiksi kilpailukykyä, ympäristön kestävyyttä, teknologiaa, teollisuuden ja tieteen välisiä suhteita sekä tutkimus- ja kehitystoimintaan käytettävää rahoitusta. Tutkimus- ja kehitystoiminnan menojen osuus bruttokansantuotteesta on tänään maailman suurimpia – noin 3,5 prosenttia. On mielenkiintoista huomata, että julkiset investoinnit tutkimus- ja kehitystoimintaan kasvoivat jopa syvän laman aikana 1990-luvulla.

Menestys ei ole riippuvainen ainoastaan päätöksenteosta ja oikeiden kehityspolkujen valinnasta oikeaan aikaan, tarvitaan myös onnea. Tieteen edistyminen ja tekninen kehitys on usein hidasta ja se tapahtuu askeleittain. Voidaksemme hyödyntää tutkimuksen todellisia hyötyjä meidän täytyy olla kärsivällisiä ja kaukokatseisia, ja meidän tulee panostaa kestävällä tavalla koulutukseen, tieteeseen ja tekniseen kehitykseen.

Kehittyneille maille tietoon pohjautuva ja sosiaalisesti oikeudenmukainen talous antaa mahdollisuuksia erikoistumiseen ja tuottavuuden parantamiseen. Inhimillinen ja tietoon pohjautuva pääoma on ainoa resurssi, joka voi kasvaa rajatta.

Haluan nostaa esille muutamia keskeisiä haasteita, joita kohtaamme Suomessa ja Euroopassa. Meidän tulee ensinnäkin vastata kiristyvään kansainväliseen kilpailuun. Toiseksi väestömme ikääntyy hyvin nopeasti – Suomessa jopa nopeammin kuin muualla Euroopassa. Kolmanneksi meidän tulee vastata ekologisiin haasteisiin koskien erityisesti ympäristön tilaa, ilmastonmuutosta ja energiavaroja. Meidän on kehitettävä innovaatiojärjestelmiämme, jotta voisimme vastata näihin haasteisiin menestyksekkäästi.

* * *

Suomi on ollut Euroopan unionin jäsen vuodesta 1995. Suomi oli vuonna 2006 toista kertaa EU:n puheenjohtajamaa. Kansallisen innovaatiopainotuksemme mukaisesti
pyrimme määrätietoisesti edistämään uutta ja laaja-alaista eurooppalaista lähestymistapaa innovaatiopolitiikkaan.

Euroopan unionin tutkimuksen ja teknologian kehittämisen puiteohjelma on yksi EU-ohjelmien menestystarinoista. Puiteohjelma on ollut ja on tutkijoiden keskuudessa suosittu. Yli kolmenkymmenen eurooppalaisen maan mukaan ottaminen ohjelman piiriin kaikkine oikeuksineen ja velvollisuuksineen on maailmanlaajuisesti merkittävä saavutus. Ohjelma toimii myös alustana eurooppalaiselle yhteistyölle EU:n ulkopuolisten maiden, kuten Australian, kanssa. Aikaisempi puiteohjelma sisälsi esimerkiksi 12 hanketta, joihin sekä australialaiset että suomalaiset osallistuivat. Tämä on verrattain hyvä luku, mutta siinä on edelleen parantamisen varaa.

EU:n suomalaisille tahoille myöntämä tutkimusrahoitusten määrä on vuosien aikana selvästi ylittänyt Suomen arvioidun osuuden tutkimuksen puiteohjelman budjetista. Voimmekin varmuudella todeta, että samalla tavoin kuin puiteohjelmat ovat osoittautuneet EU:n sisäiseksi menestystarinaksi, myös suomalaisten yritysten, yliopistojen, tutkimuskeskusten ja muiden toimijoiden osallistuminen näihin ohjelmiin on ollut menestystarina.

* * *

Tietoon pohjautuva pääoma on ainoa resurssi, joka voi kasvaa rajatta. Tiedon jakaminen toisten maiden, yritysten ja henkilöiden välillä ei vähennä tiedon alkuperäisen tuottajan tiedon määrää. Tieto on ei-kilpailullinen hyödyke, jota voidaan käyttää samanaikaisesti eri puolilla maailmaa.

Kaikki maat ovat yhä riippuvaisempia kansallisten yhteiskuntien ulkopuolella kehitettävän ja tuotettavan tiedon ja tekniikan saatavuudesta. Tämä on perustavaa laatua oleva taloudellinen vaikutin tiiviimmälle kansainväliselle kommunikaatiolle ja yhteistyölle. Suomi on pieni maa, ja tiedämme hyvin, että kansainvälinen verkottuminen on meille erityisen tärkeää.

Olen vakuuttunut, että tämänkaltainen kahdenvälinen kokemustenvaihto edistää osaltaan maidemme innovaatiojärjestelmiä. Toivotan teille kaikille mitä parhainta menestystä ja toivon, että tämä tilaisuus tarjoaa teille mahdollisuuksia moniin hedelmällisiin keskusteluihin.

Joe Biden yskii ja unohti Australian pääministerin nimen

Vladimir Putin on vahvistanut osallistumisensa teollisuusmaiden G20-kokoukseen, jota isännöi Australia Brisbanen kaupungissa 15–16. marraskuuta.