Malline:Naisten keihäänheiton MM-mitalistit
Naisten asema Suomen yleisurheilussa alkoi vahvistua vasta sotavuosien jälkeen. Katri Parviainen voitti keihäänheiton hopeamitalin Lontoon olympialaisissa vuonna 1948. Samalla hän oli ensimmäinen olympiamitalin voittanut suomalainen naisyleisurheilija. Myöhemmin olympiamenestystä saavuttivat Tiina Lillak ja Heli Rantanen.
Yli 63 metrin heittoihin ovat yltäneet myös Mikaela Ingberg (64,03) ja Sanni Utriainen (63,03).
Vuoden 1998 jälkeen käytöstä poistetulla keihäsmallilla naisten Suomen ennätykseksi jäi Esbo Idrottsföreningin Tiina Lillakin 74,76, jonka hän heitti 13.
Oli ensimmäinen suomalainen naisheittäjä, joka nousi huipulle. Maailmanmestaruus kotikisoissa 1983 oli uran kohokohta, mutta tilille tuli seuraavana vuonna myös olympiahopea. Lillak voitti lisäksi Suomen mestaruuden ennätykselliset seitsemän kertaa. Selkeä ykkönen naisheittäjissä.
Naisten keihäänheiton palkintojenjako Helsingin olympialaisissa 1952
Ennen häntä Suomen ennätystä piti hallussaan Arja Mustakallio, joka heitti 57,24 vuonna 1974.
Yli 67 metrin heittoihin ylsivät Lillakin lisäksi myös Heli Rantanen (67,94), Päivi Alafrantti (67,68), Tuula Laaksalo (67,40) ja Ingberg (67,32).
Naisten keihäänheiton sisäratojen Suomen ennätys on 61,29, jonka Porin Tarmon Taina Uppa heitti Mustasaaressa 28.
Pahaksi onneksi Kansainvälinen yleisurheiluliitto alkoi kirjata naisten maailmanennätystuloksia vasta vuonna 1922, joten Uotilan heitto kuuluu kategoriaan epäviralliset maailmanennätykset. Ensimmäinen virallinen naisten keihäänheiton maailmanennätystulos oli 25,01 metriä.
Vuosikymmenten ajan miesten keihäänheittoa opittiin pitämään varmana mitalilajina. Los Angelesin olympiakisoista 1932 saavutettiin kolmoisvoitto ja Lontoon olympialaisissa vuonna 1948 Tapio Rautavaara heitti kultaa. Tämän jälkeen suomalaissaalis heikkeni tuntuvasti ja vuosien 1952–1960 olympialaisista ainoa keihäsmitali oli Toivo Hyytiäisen pronssi vuodelta 1952.
Vahva, maataloustöissä karaistunut 21-vuotias Martta kiskaisi naisten keihäänheiton maailmanennätyksen 16. elokuuta 1916 Urjalan Vilpolan kentällä. Keihäs lensi 30,45 metriä. Ennätysheitto noteerattiin sanomalehdissä, mutta mitään suuria otsikoita se ei nostanut.
Naiset · Kansallisia tilastoja · Suomen tilastot
maaliskuuta 1996.
Naisten keihäänheiton Suomen ennätys nykyisin käytössä olevalla keihäsmallilla on 64,90, jonka Noormarkun Nopsan Paula Huhtaniemi heitti Helsingin Kalevan kisoissa 10.
Yleisurheilu kesäolympialaisissa 1952 – naisten keihäänheitto
Alasen 62-metrinen on kotimaisen naisten keihäänheiton kipeästi kaipaama piristysruiske, mutta myös ennen kaikkea merkittävä rajapyykki urheilijalle itselleen.
Naisten keihäänheiton alkuaikojen tuloksista on erilaisia tulkintoja
Kimmo Kinnunen heitti tällä keihäsmallilla 90,82 Tokion MM-finaalissa 1991.
Miesten keihäänheiton sisäratojen Suomen ennätys on 85,78, jonka Viitasaaren Viestin Närhi heitti Kajaanissa 3.
Painonnostajasta pelastus naisten keihäänheittoon
Tällä kertaa suomalaisista tositoimiin pääsevät Noora Komulainen ja Ursula Wikström (golf), Lotta Harala ja Reetta Hurske (100m aidat), Saga Vanninen (7-ottelu), Sinem Kurtbay/Akseli Keskinen (purjehdus) ja Lassi Etelätalo, Oliver Helander sekä Toni Keränen (keihäänheitto). Suurin mielenkiinto kohdistuu miesten keihäsfinaaliin, jossa mukana on kolme suomalaista.
naisten puolimaratonin Suomen ennätyksen ajalla 1.09.55
Taulukossa ovat LeKi YU:n 15 naisten yleisurheiluennätystä järjestettynä sen mukaan, kuinka korkealla ne ovat kyseisen lajin Suomen kaikkien aikojen parhaiden tulosten tilastossa. Kilpailijamäärät vaihtelevat tietysti lajeittain, mutta tässä kirjoituksessa ei oteta kantaa siihen, kuinka ”helppoa” tai ”vaikeaa” eri lajien tilastoissa on menestyä.
11:50: Naiset, Keihäänheitto, 1
Vastustuksesta huolimatta naisurheilua kuitenkin harrastettiin. Martta Uotila on jäänyt melko tuntemattomaksi urheilijaksi, vaikka hän oli suomalaisen naiskeihäänheiton pioneereja.
Naisten Suomen ennätys on heitetty vuonna 2003
Kyllä painonnostajanaisesta tietysti voisi yrittää tehdä keihäänheittäjää. Minä aloittaisen sen valmennuksen sillä tavalla, että 2 kuukautta harjoiteltaisiin pesäpallon heittoa ja vauhditonta 5-loikkaa hyvin paljon. Keihästä heitettäisiin vasta tämän jälkeen. Pitäisi saada pesäpallon heitossa kohtuullinen tulos, esim. 65 metriä, samoin 5-loikassa noin 13 metriä.
Painijasta olisi ehkä helpompi harjoituttaa keihäänheittäjää sekä miehissä että naisissa. Muistan aikoinaan, kun olin nuorena yleisurheiluseurassa aktiiviurheilijana, että kerran järjestettiin moniotteluja yleisurheilukentällä vähän leikkimielisenä, siinä oli joitakin muidenkin urheilulajien aktiiviurheilijoita mukana. Siis oli sellainen painija, joka myöhemmin edusti Suomea jopa olympiatasolla yli 100 kg:n sarjassa. Hän oli samaa ikäluokkaa siis kuin minä ja voitin hänet kuulantyönnössä, mutta hävisin keihäänheitossa, hän heitti siis yli 50 metriä miestenkeihästä ja oltiin noin 16-17-vuotiaita silloin.
Niinkuin nämä suomen keihäs naiset
Erityisesti keihäänheitto sopi Pihkalan mielestä huonosti naisille. Naista ei Pihkalan mukaan ollut luotu mihinkään äkkiriuhtaisuun, mikä tietenkin kuuluu keihäänheittoon. Urheilulegendalla oli myös selkeä näkemys naisten lajien merkityksestä yleisurheilukilpailuissa, niiden aikana ehti hyvin käydä tarpeillaan.
keihäänheitto, finaali, naisten 100m aidat ..
Tuolloin Jorma Kinnunen heitti uuden maailmanennätyksen 92,70. Heitollaan Kinnunen varmisti keihäänheiton merkittävän aseman 1960-luvun suomalaisessa yleisurheilussa. Lisäksi olympiahopea ja maailmanennätys kohottivat Kinnusen lajin suomalaiseksi isähahmoksi. Hän todellakin omistautui keihäänheitolle koko elämänsä ajan. Kinnunen kuoli vuonna 2019 ja hänet laskettiin hautaan olympiajoukkueen verryttelypukuun puettuna.