Seuraava presidentinvaali toimitetaan 27.1.2030.


Vuoden 2024 presidentinvaalit asettavat kisaan yhdeksän ehdokasta, jotka ovat ­Li Andersson, Alexander Stubb, Jutta Urpilainen, Sari Essayah, Mika Aaltola, Harry Harkimo, Jussi Halla-aho, Olli Rehn ja Pekka Haavisto.


Edellinen presidentinvaali toimitettiin 28.1.2018. Seuraava tasavallan presidentin vaali toimitetaan sunnuntaina 28. tammikuuta 2024 ja mahdollinen toinen kierros 11. helmikuuta 2024.

Presidentinvaalit 2024 ovat kisa yhdeksän erilaisen ehdokkaan välillä. Vaalin ensimmäinen kierros käydään tammikuun lopussa. Esitämme tällä palstalla ehdokkaille kysymyksiä, jotka valottavat heidän persoonaansa.

Presidentinvaalissa voi olla kaksi äänestystä.

Pre­si­den­tin­vaa­lit lähes­ty­vät Ennak­ko­ää­nes­tys alkaa 17.1. Ennak­ko­ää­nes­tys­paik­ko­ja on Oulus­sa 21 ja Iis­sä kah­des­sa pai­kas­sa. Äänes­tää voi monis­sa lii­ke­kes­kuk­sis­sa, moni­toi­mi­ta­lois­sa ja asu­kas­tu­vil­la. Ennak­koon voi äänes­tää mis­sä tahan­sa ennak­ko­ää­nes­tys­pai­kas­sa koti­maas­sa. Äänes­tä­jän on todis­tet­ta­va äänes­tys­pai­kal­la henkilöllisyytensä.

Vaalit toimitetaan järjestämällä ennakkoäänestys, kirjeäänestys ja vaalipäivän äänestys. Ennakkoäänestyksen ja vaalipäivän äänestyksen järjestämisestä kotimaassa vastaa kunta, ja ennakkoäänestyksen järjestämisestä ulkomailla ulkoministeriö. Kirjeäänestyksen järjestämisestä vastaa oikeusministeriö. Jos presidentinvaalissa järjestetään toinen äänestys, voi siinäkin äänestää vaalipäivänä tai ennakkoon.

Lähes kaksi kolmesta (63 %) suomalaisesta uskoo, että pystyy itse erottamaan hyvin ulkopuolisten tahojen vaikuttamisyritykset äänestyskäyttäytymiseen presidentinvaaleissa. Vain joka kymmenes (9 %) epäilee taitojaan tässä suhteessa huonoiksi. Sen sijaan muiden suomalaisten hyvään kykyyn erottaa vaikutusyritykset uskoo vain neljännes (25 %). Yhtä moni (26 %) uskoo ne huonoiksi. Näkemykset ovat samaa tasoa kuin eduskuntavaaleihin valmistauduttaessa.

Hallitusmuotoa muutettiin vuonna 1987 niin, että valitsijamiehet saivat äänestää presidentiksi ainoastaan virallisia, ennen valitsijamiesvaaleja asetettuja presidenttiehdokkaita. Täten ”mustan hevosen” mahdollisuus presidentinvaalissa 1988 poistui.


Presidentinvaali on suora ja tarvittaessa kaksivaiheinen.

Presidentinvaalien korkeaa äänestysaktiivisuutta on selitetty muun muassa politiikan henkilöitymisellä. Kaikista käydyistä vaaleista presidentinvaalit ovat vahvimmin henkilövaalit.

Lue kaikki USA:n presidentinvaaleista.

edellä huhuttiin, että Suomen Pankin vt. pääjohtaja valittaisiin käytännössä muodostuneen ehdokasasettelun ulkopuolelta Koiviston vastaehdokkaaksi valitsijamiesten ratkaisevaan äänestykseen mahdollisesti tuella. Tämä keskustapuolueen ja useiden merkittävien mahdollinen hanke Karjalaista tukeneen vaaliliiton muodostamiseksi kuitenkin raukesi juuri siitä nousseen huhujen vuoksi. Osaltaan asiaan vaikutti myös neuvostoliittolaisen ministerineuvos ilmoitus, että presidentinvaali on Suomen sisäinen asia eikä Neuvostoliitto tulisi puuttumaan siihen millään tavoin.

Metso FAKTA: Mistä äänestämme presidentinvaaleissa?

Suomalaiset äänestävät kaikista innokkaimmin juuri presidentinvaaleissa. Näin on ollut 1980-luvulta lähtien, jolloin presidentinvaalit ohittivat eduskuntavaalit suosituimpina vaaleina. Vaali-intoa ei ole häirinnyt edes se, että presidentin valtaoikeuksia on kavennettu jatkuvasti.

Presidentinvaalien äänestyspaikat oikeusministeriön sivuilla.

Jakaantukaa pienryhmiin. Keskustelkaa ryhmissä, miksi äänestysinto on laskussa. Keskustelkaa myös siitä, miksi vaaleissa pitäisi äänestä ja mitä vaikutuksia äänestämättä jättämisellä voi olla. Keksikää ryhmissä keinoja siihen, miten presidentinvaaleista (pohtia voi myös politiikkaa yleensä) voitaisiin saada kiinnostavammat ja miten ihmiset saataisiin paremmin osallistumaan. Joku ryhmästä on kirjuri. Ottakaa huomioon dokumentissa näytetty kampanjointi. Miettikää, millaisin keinoin äänestäjiin yritetään dokumentissa vaikuttaa, ovatko vaikutuskeinot tehokkaita ja millaisia keinoja itse kehittäisitte? Jakakaa lopuksi ideanne äänestysaktiivisuuden lisäämisestä muiden ryhmien kesken.

Kivaa presidentinvaaliaikaa kaikille!

Presidentinvaaleissa on perinteisesti ollut melko korkea äänestysprosentti. Vuoden 2012 vaalien toisella kierroksella äänestysprosentti oli kuitenkin matalin sitten vuoden 1950.

Lisätietoa presidentinvaaleista löytyy

Presidentinvaalin mahdollinen toinen kierros järjestetään sunnuntaina 11.2.2024.

Seuraava presidentinvaali toimitetaan sunnuntaina 27.1.2030

Kompromissina syntynyt vaalitapa ei täysin tyydyttänyt ketään, ja useimmat puolueet tekivätkin vuosikymmenien aikana ehdotuksia sen muuttamiseksi. Tavoitteiden ristiriitaisuuden vuoksi yhteisymmärrystä ei kuitenkaan saavutettu. 1970-luvulla alkoivat voimistua vaatimukset kansalaisten välittömän vaikutuksen lisäämisestä presidentinvaaliin, ja vuonna 1987 suoritetussa valtiosäännön tarkistuksessa päädyttiin sekajärjestelmään, suoran ja välillisen vaalin yhdistelmään. oli mahdollisuus valita presidentti suoralla kansanvaalilla. Kun kuitenkaan kukaan ehdokas ei saanut yli 50 % äänistä, valinta siirtyi valitsijamiesten kokoukselle, sillä kansanvaalin yhteydessä toteutettiin myös valitsijamiesten vaalit. Heidän voidaan siis katsoa suorittaneen vaalin ”toisen kierroksen”. Tällaisen vaalitavan uskottiin jo alun perin olevan käytössä vain tämän ainoan kerran. Professori mukaan presidentinvaalin muuttumista puoluepoliittisesta vaalista henkilövaaliksi osoitti selvästi se, että valitsijamiesten vaalikampanja jäi täysin presidenttiehdokkaiden kampanjoinnin varjoon eivätkä valitsijamiehet tosiasiassa käyneet juuri lainkaan vaalitaistelua.

Presidentinvaalit 2024 | Yle Areena

Venäjän koordinoidusta toiminnasta Romanian presidentinvaaleissa ei kuitenkaan hänen mukaansa ole toistaiseksi riittävästi näyttöä.