Luettelo Puolan presidenteistä

Puolan presidentti: Kommentit Ukrainan aseistamisen ..

Kaikkiaan kuusi tasavallan presidenttiä on tullut toimeensa suoraan paikalta: , , , , ja . ovat ennen presidentiksi tuloaan toimineet , , Svinhufvud, Kallio, Kekkonen ja . johtokunnassa ovat tulleista presidenteistä olleet Kallio, Ryti (pääjohtaja), Kekkonen ja Koivisto (pääjohtaja). Politiikan ulkopuolelta ovat tulleet presidentiksi ja . Koivistoa ja Ahtisaarta lukuun ottamatta kaikki presidentit ovat aiemmin toimineet eli edustajana tai jäseninä, lisäksi Ståhlberg oli kansanedustajana vielä yhden kauden presidenttikautensa jälkeenkin (1930–1933). muodostaa poikkeuksen presidentinvaalien historiassa, koska silloisista ehdokkaista kukaan ei ollut ennen vaalia toiminut pääministerinä tai eduskunnan puhemiehenä tai ollut Suomen Pankin johtokunnan jäsenenä.

4. joulukuuta 1917 eduskunnalle antamassa hallitusmuotoesityksessä presidentti olisi valittu suoralla vaalilla. Esitys oli valmisteltu professori K. J. Ståhlbergin johtamassa perustuslakikomiteassa, jonka mietintöön liittämässään vastalauseessa professori oli ehdottanut suoran vaalin sijaan kolmensadan suorittamaa vaalia. Komitealle lausunnon antanut professori oli suositellut, että valitsijamiesten lukumäärä olisi jonkin verran suurempi kuin eduskunnan koko. Vuoden 1917 lakiesityksen käsittely keskeytyi puhjettua eikä sitä koskaan hyväksytty. Kun alettiin puuhata uudelleen vuonna 1919, ajatus suorasta kansanvaalista hylättiin. hallitusmuotoesityksessä presidentin olisi valinnut eduskunta, mutta tämä ajatus kohtasi huomattavaa vastustusta hallituksen sisälläkin eikä edes pääministeri itse ollut kannattanut sitä. Esitystä muutettiin eduskunnan siten, että presidentin valitsisikin 300 valitsijamiestä, mikä vastasi oikeiston toiveita. Toteutunut laki poikkesi Wreden vuoden 1917 ehdotuksesta siten, että kansanedustajilta ei kielletty valitsijamiehinä toimimista, ja lisäksi ensimmäinen presidentinvaali määrättiin eduskunnan suoritettavaksi myönnytyksenä vasemmistolle.

PiS pitää Puolan siirtymistä demokratiaan sosialistisen järjestelmän romahdettua 1989 ”vääristyneenä” ja tekemäänsä oikeuslaitoksen remonttia keinona puhdistaa maa kommunismin rippeistä. Uusi hallituskoalitio puolestaan katsoo PiS:n rikkoneen remontilla oikeusvaltiota ja demokratian peruselementtejä.

Puolan presidentti teki juuri sen, mitä koko EU pelkäsi

Puolan perinteisen tavan mukaan myös Tuskin hallitus on ensi töikseen ryhtynyt ”jakamaan virkasaalista” uudelleen. Szczerbiakin mukaan tämä on ”melko yksinkertaista” esimerkiksi julkishallinnossa, valtionyhtiöissä tai turvallisuuspalvelussa.

Puolan pääministeri Donald Tusk on yrittänyt juosta kasaan eurooppalaista vaihtoehtoa Trumpin rauhansuunnitelmille. Hän on vuodessa nostanut Puolan sille kuuluvaan asemaan EU:ssa. Kotimaassa Tusk on ollut monille pettymys ja saattaa myös kompastua sisäpoliittisiin ongelmiin.

800-luvulle mennessä puolalaiset olivat Piast-dynastian nousevan johdon alaisina yhdistäneet useita länsislaavialaisia ​​ryhmiä Suur-Määrin pohjoispuolella muodostaen ytimen Puolan herttuakunnalle. Tämä entiteetti kehittyi myöhemmin virallisemmaksi valtioksi ensimmäisen historiallisesti varmennetun hallitsijan Mieszko I:n (hallitsi 960–992) alaisuudessa, joka laajensi aluetta sellaisiin alueisiin kuin Masovia, Sleesia ja Vähä-Puolan Veiksel-maat. Itse nimi "Puola" juontaa juurensa puolalaisista, mikä korostaa heidän keskeistä rooliaan kansan varhaisessa historiassa.

Laki ja oikeus -puoluetta on syytetty valtion varojen väärinkäytöstä. Valtion yritysten tukemat säätiöt ovat rahoittaneet puoluetta. Hallituskaudellaan Laki ja oikeus -puolue on pyrkinyt rajoittamaan mielipidevapautta ja horjuttamaan oikeuslaitoksen puolueettomuutta. Vuoden 2023 vaaleissa toiseksi suurimmaksi ryhmäksi nousi Eurooppa-neuvoston entisen puheenjohtajan Donald Tuskin johtama kansalaisliitto. Kansalaisliitto neuvotteli yhteisen hallitusohjelman vasemmistoliiton ja keskustalaisen Kolmannen tien kanssa. Laki ja oikeus -puoluetta edustava presidentti Duda antoi omalle puolueelleen ensioikeuden yrittää hallituksen muodostamista. Laki ja oikeus -puolue on suhtautunut vihamielisesti Euroopan unioniin. EU on jäädyttänyt Puolalle tarkoitettuja tukivaroja, koska maan oikeuslaitoksen on katsottu toimineen hyvien oikeuskäytäntöjen vastaisesti. Vuonna 2023 Euroopan unionin tuomioistuin vahvisti, että Puolan oikeuslaitos on toiminut puolueellisesti ja menettänyt itsenäisyytensä suhteessaan poliittisiin vallankäyttäjiin.

Puolan presidentti Duda valittiin jatkokaudelle äärimmäisen ..

Sana ’spekulaatiot’ sopii parhaiten, koska ehdotuksia tulee yksi toisensa jälkeen, joskus Suomesta, joskus muualtakin”, Wladyslaw Kosiniak-Kamysz sanoi Puolan radiolle iitaten ajatukseen keskittää lännen sotilasjoukkoja Ukrainaan.Ministeri muistutti, että aloitetta NATO-joukkojen lähettämisestä Ukrainaan teki ensimmäisen kerran helmikuussa Ranskan presidentti Emmanuel Macron.

”Kun tapasin Ranskan puolustusministerin [Sebastien Lecornun] kaksi tai kolme viikkoa sitten, hän ei ottanut tätä aihetta esille”, ministeri sanoi.

”Tämä aihe esiintyy julkaisuissa, koska jotkut sanomalehdet julkaisivat Donald Trumpin Ukrainan rauhansuunnitelman, jonka yksi kohta koski eurooppalaisten joukkojen läsnäoloa eli joukkoja Euroopan maista.

Presidentti Niinistö vierailee Puolassa marraskuun loppupuolella

Puolan presidentti valitaan yleisillä vaaleilla viiden vuoden virkakaudelle. Istuva presidentti voidaan valita uudelleen. Vuonna 2020 presidentti Andrzej Duda valittiin uudelleen toiselle kaudelle. Hän on ollut presidenttinä vuodesta 2015 lähtien. Presidentti nimittää pääministerin. Pääministerin ja hallituksen tulee nauttia parlamentin enemmistön luottamusta. Puolan parlamentti on kaksikamarinen. Ylähuoneessa eli senaatissa on 100 jäsentä. Alahuoneessa eli valtiopäivillä on 460 kansanedustajaa. Parlamenttivaalit järjestetään neljän vuoden välein. Vuonna 2023 valtiopäivävaaleihin osallistui viisi vaaliliittoa ja kuusi pienempää poliittista liikettä. Hallituksessa olleen Laki ja oikeus -puolueen johtama oikeistoliitto selviytyi jälleen suurimmaksi ryhmäksi, mutta se menetti yli neljäkymmentä kansanedustajaa ja samalla enemmistönsä valtiopäivillä. Vuonna 2023 valituista kansanedustajista 136 on naisia.

Puhemies ja Puolan presidentti keskustelivat taloudesta ja EU:sta

Tasavallan presidentti vahvistaa ja hänellä on käytössään lykkäävä . Perustuslain mukaan laki palautuu eduskunnalle, ellei presidentti vahvista sitä kolmessa kuukaudessa. Jos eduskunta hyväksyy saman lain uudelleen ilman muutoksia, se tulee voimaan ilman presidentin vahvistusta. Presidentti voi pyytää lakiesityksestä lausunnon tai . Tarja Halonen käytti ensimmäisen kautensa aikana tätä valtaa kerran. Eduskunta taipui presidentin tahtoon, ja pari pykälää muuttui uuden eduskuntakierroksen aikana. Presidentti voi antaa lakiin täsmennyksiä, asetuksia, vain kansainvälisistä asioista. Aikaisemmin presidentti antoi hallituksen esitykset eduskunnalle, mutta ne siirrettiin valtioneuvostolle uuden 2012 perustuslakiuudistuksen yhteydessä.

Puolan presidentti riepotteli verbaalisesti EU:ta

– Jopa kokonainen mahtivaltio Iso-Britannia erosi EU:sta, kun britit toivoivat brexitin myötä saavansa kontrollin muuttoliikkeeseen. Myös muissa Euroopan mahtimaissa muuttoliikkeen tiukentamista vaativat puolueet ovat saaneet niin isoja vaalivoittoja, että hallituksen muodostamisesta ja pystyssä pitämisestä on tullut vaikeampaa, kun hallituskumppanit on pitänyt koota kutistuvasta joukosta. Saksa joutuu ennenaikaisiin vaaleihin, ja Ranskan hallitus romahti juuri. Italiassa hallitsee jo perussuomalaisten sisarpuolue Italian veljet, Tynkkynen kertoo.

Puolan presidentti valtiovierailulle Suomeen

Mieszkon hallituskaudelta peräisin oleva Dagome iudex -dokumentti tarjoaa katsauksen Puolan laajuuteen 1000-luvun lopulla, ja se kuvaa valtiota, joka ulottui Oder-joen ja Venäjän sekä Vähä-Puolan ja Itämeren väliin. Tämä ajanjakso merkitsi Puolan historiallisen kehityksen alkua, johon vaikuttivat merkittävästi puolalaisten käynnistämä strateginen ja kulttuurinen kehitys.

Puolan presidentti torppasi EU:n moitteet Niinistön vieraana

Puolan historian juuret voidaan jäljittää muinaisiin aikoihin, jolloin nykyisen Puolan alueella asuttivat useat heimot, mukaan lukien keltit, skyytit, klaanit, sarmatit, slaavit ja baltit. Kuitenkin länsislaavilaiset lekitit, etnisten puolalaisten lähimmät esi-isät, perustivat pysyviä asutuksia Puolan maihin varhaiskeskiajalla. Lechitic länsipolaanit, heimo, jonka nimi tarkoittaa "avoimilla pelloilla asuvia ihmisiä", hallitsi aluetta ja antoi Puolalle - joka sijaitsee Pohjois-Keski-Euroopan tasangolla - nimensä.