USA:n presidentinvaalit, Eurooppa ja Suomi
Jos presidentti kuolee tai valtioneuvosto toteaa hänet pysyvästi estyneeksi hoitamaan presidentintointa, on niin pian kuin mahdollista valittava uusi presidentti.
Presidentiksi valitaan ehdokas, joka saa vaalissa enemmän kuin puolet annetuista äänistä. Jos kukaan ehdokkaista ei ole saanut enemmistöä annetuista äänistä, toimitetaan uusi vaali kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan välillä. Presidentiksi valitaan tällöin uudessa vaalissa enemmän ääniä saanut ehdokas. Jos on asetettu vain yksi ehdokas, hän tulee valituksi presidentiksi ilman vaalia.
Luin nämä ääneen perheessäkin, kun oli kaikki perusasiat sanottu selkeästi.Kivaa presidentinvaaliaikaa kaikille!
Presidentinvaalit 2024 – Ehdokkaat esittelyssä
Oliver wrote:
Suomessa ei kai oikein ole nähty USA:n presidentinvaaleista tuttua vastakkainasettelua ja "lokakampanjointia". Toki vaalitapa on erilainen, mutta olisiko sitä tällä kertaa (toisella kierroksella?) hieman enemmän?
On myös mielenkiintoista nähdä, kuinka paljon pienempien puolueiden ehdokkaat "vievät" potentiaalisilta toisen kierroksen ehdokkailta ääniä. Esim. Li Andersson on varsin suosittu poliitikko, ja jos asettuu ehdolle, niin voi saada jonkinlaisen äänimäärän sekä Vihreiden että vasemman laidan demareiden äänestäjiltä. Vuonna 2012 Paavo Arhinmäki sai 167 663 ääntä ja 5,48 % äänistä ensimmäisellä kierroksella. Molemmat näistä voisivat mennä rikki imo.
Pidän myös ihan mahdollisena, että Halla-ahon aiempien vaalien kovista äänimääristä huolimatta, hän ei ole aivan yhtä suosittu presidentiksi kuin mitä PS puolueena tällä hetkellä on. Voisikohan osa viime vaalien PS:n äänestäjistä kuitenkin päätyä äänestämään Rehniä tai KD:n Sari Essayahia (jos ehdolle asettuu)? Sanoisin, että voisi ja arvioisin, että Halla-aho ei ehkä samassa suhteessa saisi taakseen muiden puolueiden tyypillisiä äänestäjiä. No ensimmäisten vaalitenttien, jossa kaikki ehdokkaat ovat mukana, jälkeen on tätä parempi arvioida.
Suomessa ei kai oikein ole nähty USA:n presidentinvaaleista tuttua vastakkainasettelua ja "lokakampanjointia". Toki vaalitapa on erilainen, mutta olisiko sitä tällä kertaa (toisella kierroksella?) hieman enemmän?
Kokoomuksen tukea SDP:n ehdokkaalle selitti osin vastaava periaate kuin vuonna 1925, poliittisesti hyväksyttävän rajalinja vain oli siirtynyt sotien myötä reilusti vasemmalle. Aikanaan presidenttiä ei sopinut valita sosialistien avulla, nyt ei kommunistien. Rivejä tiivisti myös järkytys viime hetkellä peliin vedetyn Paasikiven kohtelusta, kun SKDL pudotti tämän kolmannelta kierrokselta jakamalla äänensä.
1. Kannatatteko turkistuotannon kieltämistä Suomessa?
Kannatan. Turkistarhaus on menneisyyden ala sekä taloudellisen kestävyyden että eettisyyden näkökulmasta. Eläinsuojelukysymyksillä tulee tulevaisuudessa olemaan entistä suurempi painoarvo kuluttajien tehdessä valintojaan. Valtaosa suomalaisista kannattaa turkistarhauksen lopettamista. Turkistarhaukseen kohdistuu myös maailmalla entistä kriittisempiä kysymyksiä, myös terveysturvallisuuteen liittyen. Ruotsi on jo päättänyt luopua turkistarhauksesta siirtymäajalla. Mielestäni yhteiskunnan tulisi korvata täysimääräisesti turkistarhoille kustannukset siirtymisestä kestävämpiin tuotteisiin ja tuotantotapoihin.
2. Onko kasvispainotteisen ruuan tuotannon ja kulutuksen edistäminen mielestänne tärkeää?
Eläinten hyvinvointi, sosiaalinen kestävyys ja ympäristön tila korostuvat yhä enemmän kuluttajien arvoissa ja tuovat kilpailuetua. Kasvipohjaisten proteiinien maailmanmarkkina kasvaa kovaa vauhtia. Suomi voisi olla edelläkävijä uusien kasviproteiinien kehittämisessä ja viemisessä maailmalle.
Eläinperäisen ruoantuotannon kasvihuonekaasupäästöt ovat noin kaksinkertaiset kasvipohjaiseen ruoantuotantoon verrattuna. Siksi on tärkeää vahvistaa kotimaista kasviperäisen ruoan tuotantoa ja vähentää lihan kulutusta merkittävästi. Myös tuotantoeläinten elinoloihin tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota.
3. Miten edistäisitte presidenttinä eläinten oikeuksia?
Eläinten oikeuksien toteutumisessa on paljon petrattavaa kaikkialla maailmassa. EU:n eläinten oikeuksiin liittyvää lainsäädäntöä pidetään yhtenä maailman edistyneimmistä, vaikka siinäkin on puutteita. Presidentin johtamaan ulkopolitiikkaan kuuluu myös kauppasuhteet. Solmittavissa kauppasopimuksissa on otettava huomioon eläinten oikeuksien toteutuminen kumppanimaissa.
Suomessa kansalaisaloite eläinten oikeuksien kirjaamiseksi perustuslakiin keräsi tarvittavan määrän nimiä elokuussa 2023 ja siirtyy eduskunnan käsittelyyn. Eläinten oikeudet ovat selkeästi nykyään laajalti hyvin tärkeitä suomalaisille. Onkin erittäin tärkeää, että oikeuksista käydään keskustelua. Niin maailmaa muutetaan.
4. Miten presidenttinä puuttuisitte ilmastokriisin ja luontokadon pysäyttämiseen?
USA:n presidentinvaalit ovat maailman seuratuimmat vaalit
Kompromissina syntynyt vaalitapa ei täysin tyydyttänyt ketään, ja useimmat puolueet tekivätkin vuosikymmenien aikana ehdotuksia sen muuttamiseksi. Tavoitteiden ristiriitaisuuden vuoksi yhteisymmärrystä ei kuitenkaan saavutettu. 1970-luvulla alkoivat voimistua vaatimukset kansalaisten välittömän vaikutuksen lisäämisestä presidentinvaaliin, ja vuonna 1987 suoritetussa valtiosäännön tarkistuksessa päädyttiin sekajärjestelmään, suoran ja välillisen vaalin yhdistelmään. oli mahdollisuus valita presidentti suoralla kansanvaalilla. Kun kuitenkaan kukaan ehdokas ei saanut yli 50 % äänistä, valinta siirtyi valitsijamiesten kokoukselle, sillä kansanvaalin yhteydessä toteutettiin myös valitsijamiesten vaalit. Heidän voidaan siis katsoa suorittaneen vaalin ”toisen kierroksen”. Tällaisen vaalitavan uskottiin jo alun perin olevan käytössä vain tämän ainoan kerran. Professori mukaan presidentinvaalin muuttumista puoluepoliittisesta vaalista henkilövaaliksi osoitti selvästi se, että valitsijamiesten vaalikampanja jäi täysin presidenttiehdokkaiden kampanjoinnin varjoon eivätkä valitsijamiehet tosiasiassa käyneet juuri lainkaan vaalitaistelua.
Seuraava presidentinvaali toimitetaan sunnuntaina 27.1.2030
Presidentti valitaan tarvittaessa kaksivaiheisella vaalilla. Jos yksi ehdokkaista saa ensimmäisessä vaalissa enemmän kuin puolet annetuista äänistä, hänet valitaan suoraan presidentiksi. Toinen vaali järjestetään, jos kukaan ehdokkaista ei saa ensimmäisessä vaalissa yli puolta äänistä. Mahdollinen toinen vaali järjestetään kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan välillä.
Vaalipäivä on sunnuntai 28.1.2024.
Ennakkoäänestys järjestetään kotimaassa 17.−23.1.2024 ja ulkomailla 17.−20.1.2024.
Mahdollisen toisen vaalin vaalipäivä on sunnuntaina 11.2.2024.
Ennakkoäänestys järjestetään kotimaassa 31.1.−6.2.2024 ja ulkomailla 31.1.−3.2.2024.
Tasavallan presidentin vaalit 1919-1994
Presidentinvaali toimitetaan sunnuntaina 28.1.2024. Vaalissa äänioikeutetut Suomen kansalaiset valitsevat tasavallan presidentin kuuden vuoden pituiseksi toimikaudeksi. Ehdokkaat ovat ehdolla koko maassa.
Tietoa presidentinvaalista selkokielellä
Vuosien ja vaalit muodostavat eräänlaiset ääripäät valitsijamisevaalin historiassa. Vuonna 1925 presidentiksi valitun Lauri Kr. Relanderin oma puolue Maalaisliitto sai valitsijamiesvaalissa vain noin 20 prosentin kannatuksen; lisäksi äänestäjät eivät vaalihetkellä tienneet, kenen presidenttiehdokkaan hyväksi nuo äänet lopulta koituisivat. Vuonna 1978 viidennelle kaudelle valitun Urho Kekkosen ehdokkuuden takana oli yhteensä kahdeksan puoluetta, jotka saivat yli 80 prosenttia kaikista valitsijamiesvaalissa annetuista äänistä. Yksimielisin valinta tapahtui kuitenkin poikkeusoloissa pidetyssä vuoden 1940 vaalissa, jossa Risto Ryti sai 288 ääntä 300 mahdollisesta.
Presidentinvaali sunnuntaina 28.1.2024
Valitsijamiehet kokoontuivat johdolla 15. tai sen ollessa sunnuntai, seuraavana päivänä valitsemaan presidentin eduskunnassa. Laki valitsijamiesvaalista vuodelta 1924 määräsi, että presidentti valittiin maan pääkaupungissa, ellei valtioneuvosto ollut joutunut olosuhteiden pakosta toisin päättämään. Pääministerillä oli vaalitoimituksen johtajana valta määrätä, ketkä saivat olla eduskuntatalossa valitsijamiesten kokouksen aikana. Kokouksen alussa pidetystä nimenhuudosta poissa ollut valitsijamies menetti oikeutensa osallistua äänestykseen; toisaalta yhden tai useammankaan valitsijamiehen poissaolo ei estänyt vaalin toimittamista. tapahtui kirjoittamalla presidentiksi halutun henkilön (suku)nimi paperilippuun, joka taitettuna pudotettiin uurnaan. Valitsijamiehet äänestivät aakkosjärjestyksessä vaalipiireittäin. Vuonna 1982 äänestys tapahtui ensimmäistä kertaa äänestyskopissa. Ääntenlaskijoina toimivat pääministerin tähän tehtävään kutsumat henkilöt, yleensä suurimpien puolueiden edustajat, ja äänet luettiin viiden äänestyslipun sarjoissa. Jos joku ehdokkaista sai ensimmäisessä äänestyksessä enemmän kuin puolet äänistä, hän oli valittu. Muussa tapauksessa suoritettiin toinen äänestys. Jos kukaan ei toisessakaan äänestyksessä saanut ehdotonta äänten enemmistöä, suoritettiin vielä kolmas äänestys, jossa oli äänestettävänä ainoastaan kaksi toisessa äänestyksessä eniten ääniä saaneista ehdokkaista. Valitsijamiesten valtuutus päättyi presidentin astuessa toimeensa; tällä varauduttiin siihen mahdollisuuteen, että presidentiksi valittu henkilö olisi kuollut tai menettänyt ennen virkaanastumistaan.
Presidentinvaalit 2024 | Yle Areena
Tasavallan presidentin vaalin 1925–1943, 1950–1968 ja 1978 toimitti 300 valitsijamiestä, mutta 1982 ja 1988 vaaleissa heidän lukumääränsä oli 301, millä pyrittiin välttämään tasatuloksen syntyminen ratkaisevassa kolmannessa äänestyksessä. Valitsijamiehet saattoivat kuitenkin äänestää tyhjää, joten tasatulos oli itse asiassa yhä mahdollinen myös ratkaisevassa äänestyksessä. Heidät valittiin yleisillä vaaleilla, jotka pidettiin alkuaan 15.–16. tammikuuta, myöhemmin tammikuun kolmantena sunnuntaina ja sitä seuraavana maanantaina. Valitsijamiesvaaleissa noudatettiin eduskuntavaalien vaalipiirijakoa, jolloin yksi valitsijamiehistä valittiin ja muut manner-Suomen vaalipiireistä niiden asukaslukujen mukaan. Vuoteen 1987 saakka laki ei tuntenut virallisia puolueiden asettamia presidenttiehdokkaita eivätkä valitsijamiehet olleet juridisesti sidottuja äänestämään sitä ehdokasta, jonka tukijoiksi he olivat ennalta ilmoittautuneet; asian moraalinen puoli oli erikseen. Lainsäädännössä ei myöskään ollut mitään mainintaa siitä, oliko presidenttiehdokkaalta itseltään saatava suostumus, mutta oikeustieteilijät katsoivat sen tarpeelliseksi, koska heidän mielestään ketään ei voitu ajatella valittavan presidentiksi vastoin tahtoaan.