Etusivu / Tuote Kustantaja / Oy Veikkaus Ab


Suomen suurimman rahapeliyhtiön Veikkauksen liikevaihto kasvoi viime vuonna neljä prosenttia edellisvuodesta. Yli puolentoista miljardin liikevaihdosta yhtiö tuloutti valtiolle voittoa 468,8 miljoonaa euroa eli 19,7 prosenttia enemmän kuin vuonna 2008.


Silmäys historiaan kertoo, että edunvalvontataistelulla on pitkä perinne. Urheilujärjestöt olivat aluksi vuonna 1940 perustetun Veikkauksen ainoa edunsaaja. Tilanne muuttui 1953, kun taide ja tiede saivat ensimmäisen kerran siivun kakusta. Lotto muovasi rahapelikenttää perusteellisesti uudelleen. Onnenpelistä tuli pian Veikkauksen todellinen rahasampo. Yhteys urheiluun oheni ja sen osuus veikkausvoittovaroista pieneni. Oy Veikkaus Ab siirtyi vuonna 1975 urheilujärjestöjen omistuksesta valtiolle. Järjestöt saivat komean potin osakkeistaan.

Lotto on säilyttänyt valta-asemansa moninkertaistuneessa pelivalikoimassa. Se oli 475,8 miljoonan vaihdollaan merkittävin tuloksen tekijä. Sen perässä kirii uudempi peli Keno, jota pelattiin 332,6 miljoonalla.

Luettelo tuotteista tuotemerkeittäin Oy Veikkaus Ab

Vedonlyöntipelien suosikkiin Monivetoon panostettiin kolmanneksi eniten, vajaa 9 euroa per asukas.

Veikkaus maksoi pelaajille tammi–kesäkuussa voittoja yhteensä 276,9 milj.

Vanha Veikkaus saavutti 2 204,5 miljoonan euron liikevaihdon viimeisenä toimintavuonnaan 2016, mikä oli yhtiön historian korkein. Edellisvuodesta kasvua oli 109,2 miljoonaa euroa (+5,2 %). Veikkauksen tilikauden tulos oli 582,6 miljoonaa euroa (+8,5 %), jonka Veikkaus luovutti opetus- ja kulttuuriministeriölle jaettavaksi suomalaiselle taiteelle, liikunnalle, tieteelle ja nuorisotyölle.

1940-2000, 2000) Veikkaus Oy Ab,

Fördelningen av en tipseuro 2008, samt förändring från år 2007:

Vinster till spelare

51,2 %

0,0 %

Lotteriskatt

4,6 %

-2,1 %

Ombudsprovisioner

5,4 %

-3,6 %

Driftskostnader

8,3 %

7,8 %

Konst

12,9 %

-3,7 %

Motion och idrott

7,1 %

0,0 %

Vetenskap

5,2 %

-5,5 %

Ungdomsarbete

2,5 %

-3,8 %

Outdelade vinstmedel

2,8 %

27,3 %

Veikkauksen liikevaihto oli viime vuona 3,2 mrd. euroa. Käytännössä pelatun rahan määrä oli yhteensä 12 miljardia euroa, mutta raha-automaattien osalta mukaan liikevaihtoon lasketaan vain tuotto. Pelikate on n. 1,8 mrd euroa, josta tuloutetaan valtiolle n. 1,3 mrd euroa ja edelleen edunsaajille yli miljardi euroa.


Toimitus: Fast Break Communications Oy/Elina Lahti Oy Veikkaus Ab

Mahtaa veikkauksen ns. ArvontakoneLumin käyttäjät arpoa joka pvä voittoja itselleen n.5000- 50000 jaettuna viidelle käyttäjälle.
Kyllä kenon ja muiden pelien tuotot mukavasti lämmittää tilejä. Valtion yhtiön tunarit jää nuolemaan näppejään kun poppoo tekee rahaa itselleen, 2020 vuodesta EI mitään voittoja tämän yhtiön mistään peleistä. Kenenkäs idea oli pistää kaikki peliyhtiöt saman katon alle. Voitot käärii tj jolla lähes 40.000€ kuukaudipalkka ja bonukset ja muut älyttömyydet siihen päälle. Muu johtoporras samanlaista hyväveli sortinsakkia. Paperinpyörittäjien yhtiö. On se kumma että , valtio omistajana eli ME , valtion yhtiöt jakaa veronmaksajien kukkarosta näille yhdenlaisille sopeutuseläteille! Alkaa olemaan kuin naapurin itäinen siipivaltio vain harvat ja valitut rikastuu valtion eli meidän rahoilla. Loppu tälle

Vuonna 1975 Oy Veikkaus AB:n osakkeet myytiin Suomen valtiolle

Lopuksi on todettava, että rahapeleistä käytävää keskustelua seuratessa syntyy väistämättä vaikutelma, että rahapelit ovat aina silloin hyvä asia, jos niistä saa tuottoja valtiolle. Tämä tuli esiin viimeksi Suomalaisen Rahapeliyhdistyksen tilaisuudessa Helsingin Oodi-kirjastossa 13.2.2024, jossa paikalla olleet kansanedustajat nostivat puheenvuoroissaan esiin kanavointiasteen ja Veikkauksen merkityksen valtionyhtiönä. Vain yhdessä puheenvuorossa (Kokoomuksen edustaja Tere Sammallahti) kyseenalaistettiin, onko valtion ylipäänsä syytä omistaa mitään rahapeliyhtiötä.

Nimi vaihdettiin pian Oy Veikkaustoimisto Ab:ksi

Veikkauksella on olemassa kirjattu sponsorointipolitiikka, jossa todetaan, että Veikkauksen sponsorointi ei ole tuoton jakamista edunsaajille, vaan lähtökohtaisesti Veikkauksen liiketoiminnan edistämistä. Sponsorointipolitiikan noudattaminen tältä osin pitää Veikkauksen ja opetusministeriön roolit erillään. Veikkauksen kirjattu sponsorointipolitiikka keskittyy urheilun sponsorointiin, eikä siinä käsitellä juurikaan taiteen ja nuorisotyön sponsoroinnin perusteita. Tarkastusvirasto onkin katsonut, että Veikkauksella tulisi olla taiteen sponsoroinnille nykyistä paremmat perustelut. Sponsorointipolitiikkaan on myös kirjattu, että Veikkaus ei maksa korvausta sponsoroitavan tapahtuman käytöstä pelikohteena. Tarkastusviraston näkemyksen mukaan pelikohdeyhteistyön pelien liikevaihtoon perustuvat provisiosopimukset sopivat huonosti yhteen tämän periaatteen kanssa. Markkinointinäkyvyydestä voidaan sopia myös kiinteällä hinnalla. Pelikohdeyhteistyössä Veikkaus on maksanut suomalaisille sopijakumppaneille provisiota myös ulkomaisiin kohteisiin kohdistuvasta vedonlyönnistä.

Oy Tippaustoimisto Ab -yrityksen (ex-Veikkaus) mainos vuodelta 1940

Osakeyhtiön hallitus antaa opetus- ja kulttuuriministeriölle suurpiirteisen arvion siitä, paljonko pelien tuotto on vuoden aikana, jolloin OKM:n virkamiehet alkavat valmistella budjettiehdotusta siitä, mille tahoille veikkausvoittovaroja annetaan.

Oy Veikkaus Ab:n harjoittama sponsorointi

1990-luvulla Veikkauksen pelitarjonta kasvoi voimakkaasti. Vuosikymmenen alussa tarjolla oli kuusi peliä ja vuosikymmenen lopulla jo 17. Vuonna 1993 perinteinen Lotto sai rinnalleen yhteispohjoismaisen . Samana vuonna koettiin suuri uudistus suomalaisessa rahapelikentässä, kun Veikkaus aloitti urheiluvedonlyönnin järjestämisen Pitkä­vedolla; vuotta myöhemmin alkoivat ja . Vuonna 1998 vedonlyönnin tuotevalikoima laajeni Veikkauksen kehittämän myötä. Vuosikymmenen aikana pelaaminen myös laajeni veikkausasiamiehiltä myös internetin ja puhelimen välityksellä tapahtuvaksi toiminnaksi. Veikkauksen viimeisenä toimintavuotena lähes puolet (48,3 %) liikevaihdosta tuli digitaalisista myyntikanavista.

OY VEIKKAUS AB ja käyttää nämä rahat kenties minne tahansa !!

Veikkaus_malliA on meidän täsmäytyslomakkeemme ja Veikkaus_malliB on asiamiehen online-koneelta ottama raportointi. Vain nipun aktivointien ja veloitettavat niput -lappujen avulla pystytään tietämään, mitkä aktivoinnit veloitetaan milläkin viikolla. Siis malliB:n esimerkissä arpayhteenvedon myynti 475 € koostuu Casino-arvoista 250 €, Onnensanat-arvoista 125 € ja Pajatso-arvoista 100 €. Ilman tätä pikkulappujen pyörittelyä ei pystytä tietämään, mitkä aktivoidut arpaniput on veloitettu tai veloittamatta. Ja se taas täytyy tietää, jotta tiedetään arpojen oikea saldo. Arvat voivat olla joko saatavaa tai velkaa. Yksinkertaisuuden vuoksi meillä on kaikki veikkausasioiden tilit taseen velkapuolella, myös voitot 2879, joka on tietysti aina saatavasaldoinen tili. Tilinpäätöksessä voidaan siirrellä saamisiin, jos veikkaustilit yhteensä ovat saatavaa.