Emmanuel Macron voitti Ranskan presidentinvaalit
Ranskan presidentinvaalit ovat joka kerta aivan mahdoton hullunmylly ja jännitysnäytelmä, joka yllättää aina maahan vaalikeväänä osuvat muukalaiset. Ranskanmaalla on politiikka aina elämääkin suurempaa show’ta ja aivan erityisesti silloin, kun täytetään läntisen maailman vahvinta valtionpäämiehen virkaa.
Kuluvana vuonna on koko Eurooppa saanut jännittää Saksan vaaleja, kun Mutti, liittokansleri Angela Merkel, jätti vihdoin virkansa 16 vuoden jättikakun jälkeen. Mutta jännitystä riittää Euroopassa ensi vuonnakin, kun heti perään seuraa oikea ranskalainen kevät, josta ei koskaan käänteitä puutu. Tällä kertaa edessä ovat yhtä aikaa sekä Ranskan presidentinvaalit että Ranskan EU-puheenjohtajuus.
Lisäksi presidentillä on merkittävä valta erityisesti kansallisen turvallisuuden ja ulkopolitiikan alueella. Hän toimii Ranskan asevoimien ylipäällikkönä ja voi julistaa väliaikaisen hätätilan sekä antaa poliisille lisävaltuuksia. Presidentti myös hyväksyy lait ja voi pyytää lain uutta lukemista kerran tai pyytää laille tutkintaa. Hän voi hajottaa parlamentin alahuoneen, vaatia kansanäänestystä sopimuksista ja laeista, päättää ydinaseen käytöstä ja voi myöntää armahduksen rikolliselle.
Emmanuel Macron voitti Ranskan presidentinvaalit
Istuvaa presidenttiä ei ole Ranskassa valittu uudelle kaudelle 20 vuoteen. Macron sai yli puolet äänistä.
Yksi kesäkuun alun Euroopan parlamentin vaalien yllättävimmistä seurauksista oli Ranskan presidentin Emmanuel Macronin päätös hajottaa kansalliskokous ja julistaa maahan ennenaikaiset parlamenttivaalit. Syynä tähän olin Macronin oman blokin häviäminen EU-vaaleissa äärioikeiston saadessa historiansa parhaan tuloksen. Vasemmistoblokki voitti vaalit, mutta mikään puolue ei saanut enemmistöä kansalliskokoukseen. Vaikka maahan saatiinkin uusi pääministeri syyskuun alussa, jatkunee poliittinen tilanne maassa turbulenttina vielä pitkään. Millaisia seurauksia kesän parlamenttivaalien tuloksella voi olla Ranskan politiikkaan pidemmällä tähtäyksellä?
Emmanuel Macron lupaa, että hän toimii yhtenäisen Ranskan puolesta. Macronin mukaan hän haluaa olla koko kansan presidentti. Macron ei halua olla vain oman puolueensa ja omien kannattajiensa presidentti.
Nykyisin Ranskan presidentit valitaan vaaleilla viiden vuoden välein. Aikaisemmin vaalien väli oli seitsemän vuotta, mutta vuonna 2000 pituudeksi säädettiin viisi vuotta. Aiempaa vaalikautta kutsuttiin ranskaksi nimellä ”septennat”, ja nykyistä kautta kutsutaan puolestaan nimellä ”quinquennat”. Lisäksi vuonna 2008 säädettiin kausien määräksi kaksi, joten presidentti voi toimia virassaan vain kaksi peräkkäistä kautta. Vaaleihin voivat asettua ehdokkaaksi vain Ranskan kansalaiset, jotka täyttävät tietyt ehdot.
Ranskan presidentinvaalit 2017
Vihervasemmiston Uusi kansanrintama (NFP) on Ranskan yllätysvoittaja ja koalitio sai 188 paikkaa 577-jäsenisestä parlamentista. Presidentti Emmanuel Macronin Ensemble-ryhmä sai 161 paikkaa ja maahanmuuttokriittinen Kansallinen liittouma (RN) 142 paikkaa.
Macron voitti Ranskan presidentinvaalit
Keskustaliberaali Emmanuel Macron on saamassa 28,1 % äänistä ja kansallismielinen Marine Le Pen 23,3 % Ranskan presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella.
Ranskan presidentinvaalit: Macron jatkokaudelle
Ranskan presidentinvaalikisaan on vihdoin astunut oikeasti vaarallinen kilpailija ja vielä kaiken kukkuraksi nainen, jota Macron ei ole osannut varoa tarpeeksi. Jos maltillisen oikeiston joukostaan valitsema yltää vaalien toiselle kierrokselle äärioikeiston sijaan, saa Ranska todella jännittävät presidentinvaalit ensi huhtikuussa ja samalla mahdollisuuden saada ensimmäinen naispresidentti läntisten demokratioiden vahvimpaan presidentinvirkaan.
Presidentinvaalin ennakkoäänestys Ranskassa 2024, toinen kierros
Ranskan presidentit ovat ensinnäkin kaikki yli 23-vuotiaita, sillä sitä nuoremmat eivät saa asettua ehdolle vaaleissa. Lisäksi ehdokkaan on oltava äänioikeutettujen listalla eikä häneltä saa olla viety kansalais- ja poliittisia oikeuksia. Lisäksi ehdokkaan on kerättävä itselleen 500 kannattajan lista tietyiltä ryhmiltä, joihin lukeutuu esimerkiksi kansanedustajat, erilaisten kuntainliittojen puheenjohtajat sekä Euroopan parlamentin ranskalaisen jäsenet.
Macron ja Ranskan presidentinvaalit 2022, Kolumni Helena Petäistö
Ranskan perustuslaki määrittelee presidentinvaalin ajankohdan, joka on vähintään 20 vuorokautta ennen ja kolmekymmentä viisi vuorokautta jälkeen virassa olleen presidentin viisivuotisen virkakauden alkamispäivästä. Mikäli tehtävä tulee ennen virkakauden päättymistä avoimeksi esimerkiksi tasavallan presidentin kuoleman tai eron johdosta, noudatetaan samoja perustuslain aikarajoituksia kuin aiemminkin, mutta nyt kyseessä on viran aukijulistamisen alkamisaika. Tänä aikana tasavallan presidentin tehtäviä hoitaa senaatin puhemies.
Istuva presidentti Emmanuel Macron voitti Ranskan presidentinvaalit
Ranskassa presidentillä on varsin laajat valtaoikeudet. Presidentti valitaan viideksi vuodeksi kerrallaan ja viimeisimmät Ranskan presidentinvaalit ovat olleet vuonna 2022, jolloin virkaan valittiin Emmanuel Macron. Hän on järjestyksessään 25. presidentti. Tultuaan valituksi, Ranskan presidentti valitsee pääministerin, jonka tulee nauttia parlamentin enemmistön kannatusta. Presidentti ei kuitenkaan voi erottaa pääministeriä. Muut ministerit presidentti erottaa, mikäli pääministeri näin pyytää. Lisäksi presidentti nimittää useimmat virkamiehet hallituksen suostumuksella.
Ranskan presidentinvaalit – poliittista konsumerismia
Tarkan vaalipäivän päättää Ranskan hallitus. Sitten presidentti kuoleman 2. huhtikuuta 1974 presidentinvaalit on aina pidetty keväällä, ja kahden kierroksen vaalit ovat olleet huhtikuun lopulla tai toukokuun kahden ensimmäisen viikon aikana.
Ranskan presidentit | Kuinka presidentti valitaan
Äänioikeus Ranskan presidentinvaaleissa on kaikilla äänioikeutetuilla Ranskan kansalaisilla ja tämä tarkoittaa: