Kuinka usein presidentinvaalit järjestetään
Suomen uudeksi tasavallan presidentiksi nousi Alexander Stubb (kok.), joka voitti presidentinvaalin 2024 toisella kierroksella Pekka Haaviston (vihr.). Haavisto on nyt jäänyt kakkoseksi kolmissa peräkkäisissä presidentinvaaleissa. Vielä syksyllä 2023 hän oli suosikki seuraavaksi presidentiksi, mutta Stubb tuli lopulta takamatkalta ohi.
Vaalit toimitetaan järjestämällä ennakkoäänestys, kirjeäänestys ja vaalipäivän äänestys. Ennakkoäänestyksen ja vaalipäivän äänestyksen järjestämisestä kotimaassa vastaa kunta, ja ennakkoäänestyksen järjestämisestä ulkomailla ulkoministeriö. Kirjeäänestyksen järjestämisestä vastaa oikeusministeriö. Jos presidentinvaalissa järjestetään toinen äänestys, voi siinäkin äänestää vaalipäivänä tai ennakkoon.
Urho Kekkosen väistyttyä sairauden vuoksi suomalaiset ikään kuin vapautuivat valitsemalla presidentiksi SDP:n Mauno Koiviston, joka keräsi tammikuussa 1982 huimat 144 valitsijamiestä. Valinta varmistui heti ensimmäisellä kierroksella, kun SKDL tarjosi tarvittavat lisä-äänet vasemmiston riveistä nousevan valtionpäämiehen taakse.
Suomen virallinen tilasto (SVT): Presidentinvaalit [verkkojulkaisu]
Suomessa Tasavallan presidentti on valittu 17 kertaa, joistakuusi kertaa erilaisin poikkeusmenettelyin. Ensimmäinen presidentinvaali toimitettiin 25.8.1919 eduskunnan toimesta. Tasavallan neljäspresidentti Kyösti Kallio, joka oli valittu presidentiksi15.-16.1.1937, luopui virastaan huonontuneen terveyden vuoksivuonna 1940. Risto Ryti valittiin presidentiksi 19.12.1940 Kallionjäljellä olevaksi kaudeksi. Helmikuussa 1943 pidettiinpresidentinvaalit, jossa Ryti lähes yksimielisesti valittiinjatkamaan presidenttinä. Vuosien 1940 ja 1943 vaalit toimittivatsota-ajan vuoksi vuoden 1937 valitsijamiehet.
Tänä päivänä vedonlyöntisivuja yhdistää se, että lähes jokainen niistä tarjoaa erilaisia politiikan vetokohteita, joista ylivoimaisesti suosituimpana on kuitenkin USA:n politiikka ja erityisesti maan presidentinvaalit. Monet tarjoavat kuitenkin vetokohteita myös oman maamme poliittisista tapahtumista, kuten kuntavaaleista, eduskuntavaaleista ja juurikin presidentinvaaleista.
Jos yksi ehdokkaista saa ensimmäisessä äänestyksessä enemmän kuin puolet annetuista äänistä, hänet valitaan suoraan presidentiksi.
Tapauksen tuomionlukua lykättiin marraskuun lopulla Merchanin päätöksellä Trumpin voitettua presidentinvaalit. Uutta tuomionlukupäivää ei ole annettu.
Suomen presidentinvaalit nousivat jättilehden etusivun uutiseksi
Edellinen presidentinvaali toimitettiin 28.1.2018. Seuraava tasavallan presidentin vaali toimitetaan sunnuntaina 28. tammikuuta 2024 ja mahdollinen toinen kierros 11. helmikuuta 2024.
Presidentinvaalit / Presidentvalet i Finland 2024
Suomen Presidentinvaalit 2024 etenevät toiselle kierrokselle, jossa vastakkain ovat Alexander Stubb (kokoomus) ja Pekka Haavisto (sitoutumaton). Alla näet tämän hetkiset presidentinvaalien kertoimet: (päivitetty 30. tammikuuta, 2024).
Presidentinvaalit järjestetään Suomessa 28.1.2024
Jos ehdokkaita asetetaan vain yksi, tämä tulee valituksi ilman vaalia. Jos kukaan ehdokkaista ei saa ensimmäisessä vaalissa eli kierroksella yli puolta hyväksytyistä äänistä, järjestetään toinen vaali kahden viikon päästä. Toisessa vaalissa ehdokkaina on ensimmäisessä vaalissa kaksi eniten ääniä saanutta ehdokasta. Eniten ääniä saaneesta tulee seuraava tasavallan presidentti. Toisen kierroksen äänestyslipun on oltava väriltään eri kuin ensimmäisellä kierroksella. Mikäli tässä vaiheessa äänet ovat vielä tasan, vaalin voittaja arvotaan. Arvontaan ei ole toistaiseksi tarvinnut turvautua kertaakaan; vuosina ja valinta on tapahtunut niukimmalla mahdollisella äänten enemmistöllä.
Presidentinvaalit | MTV Uutiset
Vaalit voitti se ehdokas, joka käytti kampanjaansa eniten rahaa. Voittajan budjetti kasvoi edellisistä presidentinvaaleista yli kaksinkertaiseksi (+122 %).
Halla-ahon nousu muutti Suomen presidentinvaalit
Siksi päätimme tehdä kyselyn näiden tietäjien parissa: kysyimme taksikuskeilta, kuka voittaa presidentinvaalit.
Presidentinvaalit 2024 – Ehdokkaat esittelyssä
Pekka Haavisto on vahvistanut ehdokkuutensa vuoden 2024 presidentinvaaleissa. Haavisto, joka on toiminut Suomen ulkoministerinä vuosina 2019–2023, edustaa vihreitä ja on ...
Näin Suomen presidentinvaalit noteerattiin maailmalla
Presidentinvaalien voittajavedossa veikkaat siis kaikessa yksinkertaisuudessaan sitä henkilöä, kuka tulee voittamaan presidentinvaalit. Suomen vuoden 2024 presidentinvaalien voittajaveto on jo tarjolla muutamalla suurimmalla vedonlyöntiyhtiöllä, mutta pienemmätkin sivustot lisäävät sen varmasti tarjontaansa viimeistään siinä vaiheessa, kun ehdokkaat on joulukuussa lyöty lukkoon.
Hae keräyksestä Presidentinvaalit Suomessa 2024
Kaikkiaan kuusi tasavallan presidenttiä on tullut toimeensa suoraan paikalta: , , , , ja . ovat ennen presidentiksi tuloaan toimineet , , Svinhufvud, Kallio, Kekkonen ja . johtokunnassa ovat tulleista presidenteistä olleet Kallio, Ryti (pääjohtaja), Kekkonen ja Koivisto (pääjohtaja). Politiikan ulkopuolelta ovat tulleet presidentiksi ja . Koivistoa ja Ahtisaarta lukuun ottamatta kaikki presidentit ovat aiemmin toimineet eli edustajana tai jäseninä, lisäksi Ståhlberg oli kansanedustajana vielä yhden kauden presidenttikautensa jälkeenkin (1930–1933). muodostaa poikkeuksen presidentinvaalien historiassa, koska silloisista ehdokkaista kukaan ei ollut ennen vaalia toiminut pääministerinä tai eduskunnan puhemiehenä tai ollut Suomen Pankin johtokunnan jäsenenä.
Suomi Presidentinvaalit 2024 Vedonlyönti
4. joulukuuta 1917 eduskunnalle antamassa hallitusmuotoesityksessä presidentti olisi valittu suoralla vaalilla. Esitys oli valmisteltu professori K. J. Ståhlbergin johtamassa perustuslakikomiteassa, jonka mietintöön liittämässään vastalauseessa professori oli ehdottanut suoran vaalin sijaan kolmensadan suorittamaa vaalia. Komitealle lausunnon antanut professori oli suositellut, että valitsijamiesten lukumäärä olisi jonkin verran suurempi kuin eduskunnan koko. Vuoden 1917 lakiesityksen käsittely keskeytyi puhjettua eikä sitä koskaan hyväksytty. Kun alettiin puuhata uudelleen vuonna 1919, ajatus suorasta kansanvaalista hylättiin. hallitusmuotoesityksessä presidentin olisi valinnut eduskunta, mutta tämä ajatus kohtasi huomattavaa vastustusta hallituksen sisälläkin eikä edes pääministeri itse ollut kannattanut sitä. Esitystä muutettiin eduskunnan siten, että presidentin valitsisikin 300 valitsijamiestä, mikä vastasi oikeiston toiveita. Toteutunut laki poikkesi Wreden vuoden 1917 ehdotuksesta siten, että kansanedustajilta ei kielletty valitsijamiehinä toimimista, ja lisäksi ensimmäinen presidentinvaali määrättiin eduskunnan suoritettavaksi myönnytyksenä vasemmistolle.